Miksi Porvoo ei työllistä nuoria?

Perjantai 6.3.2009 klo 17.48 - Mirja Suhonen

Miksi Porvoo ei työlistä nuoria läheskään niin paljoa kuin moni muu kaupunki? Esim. Joensuu työllistää moninkertaisesti sen määrän kouluikäisiä ja nuoria, kuin Porvoo, vaikka on asukasluvultaan vain hiukan suurempi.

Teimme vuosi sitten Lea Höökin kanssa aloitteen, jossa esitimme, että jokainen tietyn ikäinen nuori työllistettäisiin muutaman viikon ajaksi kesäisin. Kaupunki voisi työllistää itse tai antaa työllistämisseteleitä yrityksille. Joissain kauoungeissa nuoret saavat setelinsä (esim 280 e), ja luovuttavat sen yritykseen, johon työllistyvät.

Aikoinaan mummoni lääke lasten kurissa pitämiseen oli työ. Meitä serkuksia vilisi mummolan pihapiirissä pilvin pimein, eikähän kukaan olisi ehtinyt valvomaan sellaisen lapsilauman touhuja. Niinpä mummon toimityönjohtajana ja pisti meidät töihin. Samalla opittiin tärkeitä taitoja ja yhteistyökykyä. Moni homma oli sellainen, missä tarvittiin kaveria.

Nyky- yhteiskunnassa pitäisi olla huolissaan nuorten oppimisesta noudattamaan työelämän pelisääntöjä ja ylipäätään kantamaan vastuuta asioista. Minusta yksi paras opettaja tähän on työ, edelleen.

Alla uutinen Joensuun toimista, mm Oulussa on samansuuntaista toimintaa ja monella muulla paikkakunnalla. Porvoo hiihtää perässä.

Piskuinen Ilomantsin kuntakin työlistää toista sataa nuorta, Porvoo vain 80.

Lue lisää »

Eläkkeelle oikeaan aikaan

Maanantai 2.3.2009 klo 11.44 - Mirja Suhonen

Hallituksen kaavailut yleisen eläkeiän nostosta on yksi päivän puheenaiheista. Ei ole montaa vuotta siitä, kun eläeikää laskettiin 65:sta 63:een. Todellinen eläkkeellejäämisikä on tuotakin joitain vuosi alhaisempi, keskimäärin.

Ay- toimitsijan työssäni kuulen eläkkeelle jäämisesta jäsentemme kautta. Hyvin moni haluaa jäädä mahdollisimman vahain eläkkeelle: työssä ei jakseta, ei viihdytä, ei koeta mielekkyyttä työn teosta. Tempoileva johtaminen, huono työilmapiiri, kireys ja kiire suorastaan työntää ihmisiä pois työelämästä.

On toki ihmisiä, jotka haluavat jatkaa töissä mahdollisimman kauan, ja jotka jatkavatkin jopa sinne 68 vuoden ikään asti. Kokemukseni mukaan heitä yhdistää työn tekemisen mielekkyys, hyvä työilmapiiri, mielekäs työ, kannustava esimies.

Vielä enemmän on ihmisiä, jotka jatkaisivat töissä pidempään, mutta joita ei työelämässä haluta pitää. Heitä ollaan irtisanomassa ensimmäisten joukossa, kun yritykset vähentävät väkeä. Ei huomata, että kokemusta, hiljaista tietoa, osaamista siirtyy samalla yrityksen ulkopuolelle. Pitäisi työnantajien malttaa mielensä ja käyttää kaikki mahdolliset keinot pitää porukka työssä. Väitän, ettei kaikkia keinoja jokaisessa yrityksessä käytetä.

Näiden lisäksi on joukko ihmisiä, jotka ovat eläkesäätiöiden piirissä. Moni eläkesäätiöläinen haluaa lähteä ennenaikaisesti eläkkeelle, jos se on mahdollista. Tämä siksi, että usein eläkesäätiöiden eläkkeet takaavat riittävän toimeentulon ilman, että pitäisi odottaa viimeisten vuosien eläkekarttumia. Monilla on pitkä työura, vahva sitoutuneisuus työhön ja halu olla tässäkin asiassa tukemassa työnantajan (yrityksen) mahdollisuutta jatkuvuuteen, so kannattavuuteen.

Mutta: onko eläkesäätiön eläkkeelle lähteminen motivoivaa, kun eläkkeelle pääsee muutenkin kuin ko tavalla? Onko Vanhasen hallitus saanut ohjeet nostaa eläkeikää, että isojen yritysten henkilöstö saataisiin vapaaehtoisesti työelämästä pois eläkesäätiön eläkkeen turvin. En hämmästyisi lainkaan, jos pian alkaisi kuuluatämä suuntaisia ajatuksia muualtakin.

Koti vai päivähoito

Sunnuntai 22.2.2009 klo 18.25 - Mirja Suhonen

Hämmästyttävän tunteenomaista keskustelua on viime ajat käyty julkisuudessa kotihoidon vs päivähoidon paremmuudesta.

Muutama sattumus omien lasteni päiväkotitaipaleelta. Nämä ja monet muut sattumukset ovat aiheuttaneet ns harmaita hiuksia ja saaneet minut hyvin mietteliääksi. Toisaalta taas: tekisin varmasti samalla tavalla samassa elämäntilanteessa, ja lapseni olisivat päivähoidossa. Toisenlaisesa elämäntilanteessa voisin toimia toisin.

- poikalapsi ei saanut leikkiä "tyttöjen" leikkinurkkauksessa (leikkikeittiö yms.) - meillä lapsia on yritetty kasvattaa tasa-arvoon ja valinnan vapauteen, oma periaatteeni oli, että mikä tahansa vaate / esine/ tavara/ leikki pitää olla sukupuolineutraali, eli sopiva sekä tytöille että pojille, valitkoon sitten aikanaan oman tiensä

- lapsi pakotettiin pitämään vaippaa päiväuniaikaan, vaikka oli jo oppinut käymään potalla. Lopulta tilanne ratkesi, kun toimitin tarhaan muovitettua froteeta pissasuojaksi vahingonvaralta sänkyyn laitettavaksi. Minusta vaatimus vaipasta oli nöyryyttävä lapselle, joka jo hallitsi rakkonsa. Tosin kerran hänelle sattui vahinko sängyssä, senkin syynä oli, etteivät hoitajat laskeneet vessaan kesken päiväuniaikojen. Kuka aikuinen siihen suostuisi? Ei kukaan.

- maidolle allerginen lapsi laitettiin (varapäiväkodissaan) yksin pöytään ruokailemaan, lautasella pelkkää kaurapuuroa. Muut lapset hoitajineen söivät toisessa pöydässä. Huomautin henkilökunnalle, että voisi laittaa juotavaa, vettä tai piimää, ja puuroon vaikka voisilmän tai sokeria. Ihmettelin myös, miksi lapsi erotetaan muista ruokailun ajaksi. Lopulta lapsi ahdistui varapäiväkodissa niin, että itku oli aamuisin valtava. Onneksi saimme muutoksen varapaikkavalintaan. Tai vaadin, että on saatava.

- lapsi putosi tai tönäistiin liukumäestä.  Lasta ei viety sairaalaan, niin kuin olisi pitänyt, vaan soitettiin äidille töihin, aikaa meni reilu tunti lapsen luo ajamiseen. Tarhan hoitajat vaativat, että  nuorempi lapsi pitää myös viedä samalla tarhasta, kun lähdin vanhemman kanssa sairaalaan. En suostunut, ja sain ärsyyntyneet katseet. Aivotärähdys.

- tarhassa oli 14 lasta ja yksi hoitaja, luit oikein, yksi hoitaja. En tiedä kuinka monta tuntia lapset olivat tämän yhden kontolla, mutta johtopäätökseni: tarha oli tuohon aikaan pelkkä säilytyspaikka, ei mikään lapsen paras hoivapaikka.Töistä en voinut jäädä pois, tai olisi ollut hyvin hankalaa.

Tässä muutama omituinen sattumus. Entäpä, kun tarhan täti uskoo vakaasti kulttuurievoluutioon ja väittää, että luonnostaan pojat (vain pojat) leikkivät autoilla, uskoo että pesemättömistä porkkanoista saa kihomatoja ja pakottaa lapsen päiväunille, minkä seurauksena perhe valvoo puoleen yöhön ja äiti uupuu väsymyksestä. Toteutuuko lapsen paras vai toteuttavatko aikuiset omia elämänuriaan lasten kustannuksella, tarkoitan tällä päiväkotien henkilökuntaa. Että on nainen ja joskus hoitanut omia lapsiaan, ei tarkoita, että olisi sopiva hoitamaan toisten lapsia tai ketä tahansa lapsia. On kyse ammattitadosta.

Ihmettelen tarhan väkeä: kouluttettuja hoitajia ja joskus toiminta niin syvältä että ei uskoisi todeksi. Oli niihin aikoihin monta aarrettakin joukossa, mutta ryhmässä hoitajien on vaikeaa toteuttaa omaa kasvatustyyliään, jos pääosa porukasta tai joukon kellokkaat ovat menossa metsään. Ja metsään menijöitä olen tavannut useita.

Lapsille viinaa

Lauantai 7.2.2009 klo 19.07 - Mirja Suhonen

Suomi on monessa asiassa edellä muita. Yhtenä ikävänä esimerkkinä tästä johtavan maan asemasta on nuorten ja lasten alkoholikuolleisuus. Nuoremme eivät niinkään ole kovia juomaan, mutta juovat liikaa, ja alkoholimyrkytyksiä on huomattavasti enemmän kuin monissa muissa maissa.

Lue lisää »

Seikkailupuisto Porvooseen - miksi?

Lauantai 31.1.2009 klo 11.46

Olen kauan miettinyt tätä aihepiiriä, josta nyt kirjoitan tänne sivuilleni. Teknisen lautakunnan jäsenenä useaan otteeseen on tehnyt mieli tehdä vastaesitys ja jättää eriävä mielipide, kun virkamiehet tuovat käsittelyyn leikkipuistosuunnitelmia. Hintaa suunnitelluille puistoille tulee yleensä 30 - 60 000 euroa. Kallein oli Tarkkisten leikkipuisto, noin 200 000 euroa. Kalleus johtui maaperän parannukseen jne liittyvistä töistä.

Porvoossa on tietojeni mukaan 70 - 80 leikkipuistoa,  osa kunnostettuja, osa kunnostamattomia.

Lue lisää »

Eettistä ilotulitusta

Keskiviikko 31.12.2008 klo 20.44

Olen alkanut suhtautua yhä skeptisemmin ilotulituksiin.
Ilotulitteet aiheuttavat vuosittain monille vammoja, työllistävät palo- ja pelastuslaitoksia, poliiseja, sairaaloita. Ilotulitetehtaat ovat varsinaisia riistotyöpaikkoja: myrkyllisiä aineita käsitellään ilman suojaimia ja lapsityövoimaa käytetään. Ilotulitteet sisältävät ympäristömyrkkyjä ja roskaavat. Rahaa niihin kuluu ihan turhaan, minun mielestäni.

On eettisempi tapa ilotulittaa. Olkaa hyvä ja käyttäkää hyväksenne. Virtuaalitulituksen sivustoon ohjasi minut wikipedia, avoin virtuaalisanakirja.

http://www1.jawink.ne.jp/koji-y/java/jhanabie.htm Hiirellä ohjattava ilotulitusanimaatio.

Hyvää Uutta Vuotta.

Jouluruno

Lauantai 27.12.2008 klo 15.41 - Mirja Suhonen

Moni jouluna tavaraa keräilee
siltikin synkkänä heräilee
tuskin onnea, iloa tavara tuo
eikä  kiire joulumieltä luo

mut kun annat aikaasi hetkisen
kuuntelet ystävää pikkuisen
hymyilet hellästi rakkaille
tauon suot turhille touhuille.

Täyttyy sanoma jouluinen
meille lahja kai ikuinen
annettu iloksi ihmisten
Luoja sai aikaan ihmeen sen.

Raatiruoheentorin tulevaisuus

Sunnuntai 21.12.2008 klo 9.40

Raatihuoneen torin tulevaisuus huolettaa

(julkaistu Vartissa 17.12.2008)

Naulankantaan osui Hannu Ikonen (Vartti 10.12.2008 ) kirjoituksessaan Raatihuoneentorin uhanalaisuudesta. Moni tekstarikommentaattorikin on jo ehtinyt ottaa kantaa asiaan.

Tekninen lautakunta on kahtena vuotena peräkkäin saanut valmistellun päätösesityksen todella myöhäisessä vaiheessa eteensä Raatihuoneentorin käytöstä kesäaikana. Viimeksi asiasta saatiin päätös niinkin myöhään kuin 22.4.2008, ja se on torimyyjien kannalta kestämätön tilanne. Päätöksenteon yhteydessä torisääntöä muutettiin ja päätettiin mm. seuraavaa:

Lue lisää »

Uusia haasteita

Lauantai 29.11.2008 klo 20.51

Uusia haasteita on edessä: tulin valituksi Hamarin ja Gammelbackan demarien puheenjohtajaksi vuodeksi 2009. Yhdistykseen liityin Eestinmäen sos.dem. yhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä joskus vuoden 1997 paikkeilla.

SDP:n jäseneksi olen liittynyt 1.1.1972, olisin liittynyt jo edellisenä vuonna mutta sääntöjen mukaan pääsin jäseneksi vasta sen vuoden alusta kun täytin 15 vuotta. Ensimmäinen yhdistykseni oli Enon sos.dem. nuorisokerho ry. Siitä sitten tie jatkui Enon työväenyhdostyksen ja sittemmin Hesalaisen Vallilan työväenyhdstyksen kautta Porvooseen. Välillä asuin muuallakin, mutta säilytin Vallilan yhdityksen jäsenyyden, kunnes muutin Porvooseen. 

Lue lisää »

Unelmahöttöä

Lauantai 1.11.2008 klo 10.38 - Mirja Suhonen

Vaalien jälkeistä keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata. Yhdyn Errki Tuomiojan (ks erkkituomioja.org) kantaan siitä, että unelmahöttökampanjointi ei ole sitä, mitä demarien pitäisi tehdä. Minusta Unelmaklubit ja unelmien keruut ovat jotakuinkin lapsellista touhua: tosin meilläkin Porvoossa perheseminaaria mainostettiin ko brändillä.

Yhteiskunta muuttuu yhä kovemmaksi. Luokkayhteiskunta tekee paluutaan. Tästä olen kirjoittanut useissa lehtikirjoituksissa. Jo kouluissa osa lapsista ja nuorista syrjäytetään, osalle avataan menestyksen polkuja.

Todellisuudessa kouluilla on kaikki keinot käytettävissään, millä jokainen lapsi ja nuori pidetään mukana yhteiskunnassa ja opin tiellä.  Mutta mieluummin resursseja käytetään eliitin ja keskiluokkaisen elämäntavan pönkittämiseen sen sijaan, että tuettaisiin niitä, jotka tukea tarvitsevat.

Kuuntelin eräänä aamuna radiosta pakinointia, sitä se lähinnä oli. Täyttä asiaa kuitenkin. En nyt muista naisen nimeä, mutta hän kuvasi mainiosti koulujemme nykytilaa. Mitä tahansa siellä tapahtukkaan, syy on aina lapsissa tai vanhemissa, ei koskaan opettajissa, koulussa, rakenteissa, instituutiossa sinänsä.

Itse kohdentaisin voimavaroja opettajien osaamisen kehittämiseen, se on tärkein työkalu kouluissamme.

Oikeus kasvattaa

Perjantai 17.10.2008 klo 16.00

Kodin ja koulun välinen yhteystyö puhuttaa vanhempainilloissa, kouluissa ja kodeissa.

Etenkin nyt Jokelan ja Kauhajoen ampumatapausten jälkimainingeissa syyttävät sormet osoittavat toisiaan.

Lue lisää »

Kokoomus unohtaa ikähmiset

Perjantai 17.10.2008 klo 15.56

Kokoomukselta ikäihmiset näyttävät unohtuneen, kun heidän kunnallisvaaliohjelmansa ei edes tunne vanhus- sanaa.

Porvoon asukkaiden ikäjakauma muuttoliikkeestä huolimatta painottuu ikääntyvään väestöön. Olemme lähivuosina vaikeuksissa, jos emme huomioi tämän väestöryhmän tarpeita.

nhimillinen elämä: mahdollisuus asua omassa kodissa niin kauan kuin haluaa ja kykenee, lähipalvelut, oikea ja oikea-aikainen laadukas hoito ovat asioita, joiden kehittäminen ovat ensisijaisia. Palvelukotien rakentaminen, tässä tapauksessa myös oikein mitoitetut ja harkitut ostopalvelut ja kotipalvelutoiminnan kehittäminen ovat keinoja, joilla taataan ikääntyvälle väestölle ihmisarvoinen elämä.

Ikäihmisten palvelupisteet, omaishoitajien työn arvostus, fysikaalinen kuntoutus tarvitseville ovat kaikki satsauksia, jotka sen lisäksi, että takaavat palveluiden tarvitsijoille inhimillisen elämän, tuovat rahat takaisin kaupungille moninkertaisesti. Ennalta ehkäisevä terveydenhoito on myös vanhusten perusoikeus, samalla tavalla kuin lastenkin.

Julkaistu Uusimaassa 16.10.2008

Nollatoleranssi pahaan oloon

Sunnuntai 5.10.2008 klo 11.20 - MIrja Suhonen

(julkaistu Uusimaassa)

Esitän, että me kaikki aikuiset aloittaisimme uuden elämän, minkä mottona on nollatoleranssi lasten ja nuorten  pahaan oloon.

Lue lisää »

Terveydenhoitoa perheen ehdoilla

Sunnuntai 5.10.2008 klo 11.14 - Mirja Suhonen

Terveydenhoitoa perheen ehdoilla  

Julkaistu Uusimaassa 2.10.2008 mielipidepalstalla

Moni asia voidaan tehdä toisin, myös terveydenhoidossa, vaikka kovin pumpulisin hansikkain aihetta usein käsitellään.

Lue lisää »

Lestadiolainen vai lesbo stadilainen

Lauantai 4.10.2008 klo 12.27 - Mirja Suhonen

Lestadiolainen vai lesbo stadilainen

Olen kiinnostuneena seurannut keskustelua. niin varmaan moni muukin, Lapin Kansan vasta valitun päätoimittajan työsuhteen päättymisestä  ennen kuin se alkoikaan. Kyseessä lienee juridisesti sopimusrikkomus, koska työsuhde alkaa vasta sitten, kun työt on aloitettu.

Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne kaiketi sekoili sanomisissaan, kun ensin selvitti eroperusteeksi Johanna Korhonen kumppanin sukupuolen ja puoluetaustan, ja myöhemmin vetosi valehteluun ja luottamuspulaan. Uskon, että sanomisten välissä juristi preppasi Telannetta. Nimittäin Suomen lainsäädäntö kieltää syrjinnän ko perustein työhön otossa. Korkeilla paikoilla, niin kuin päätoimittajan palli on, sen sijaan luottamuspula on yllättävän helposti hyväksyttävä peruste työsuhteen päättämiselle.

Lue lisää »

Kymppiluokka Porvooseen

Maanantai 29.9.2008 - Mirja Suhonen

Kymppiluokka Porvooseen

- syyskuussa jättämäni aloite Porvoon kaupungille

Esitän, että Porvooseen perustettaisiin kymppiluokka suomenkielisille peruskoulunsa päättäneille nuorille. Ruotsinkielisille se mahdollisuus on jo olemassa, ja käsittääkseni siitä on ollut hyötyä.

Lue lisää »

Poliittinen nimitys - milloin

Sunnuntai 24.8.2008 klo 10.29 - Mirja

Aamulla Hesaria lukiessani jäin mietiskelemään lehden uutisointia sisäministeriön kansliapäällikön nimityksestä. Siis tapauksesta, jossa presidentti Tarja Halonen käytti peruslakimme mukaista oikeuttaan nimittää edelleen virkaan sitä viisi vuotta ansiokkaasti hoitanut Ritva Viljanen, eikä ministerin esittämä Ilkka Laitinen.

Lue lisää »

Varastamme lapsiltamme

Torstai 3.7.2008 klo 9.36 - MS

Uusimaa- lehti on viime päivinä uutisoinut roskaamisesta. Joillain ihmisillä on tapana tunkea omat roskansa muiden roskiksiin, ja etenkin yhteisiin jätteen keräyspisteisiin, jotka eivät ole tarkoitettu yksittäisten talouksien kotiroskiksiksi.

Merkillistä minusta on kaiken kaikkiaan tolkuton ympäristön likaaminen. Joskus toivon, että Atlantilla olevat jätevuoret uivat pinnalle ja rantautuvat New Yorkiin, samoin Itämeren pohjissa uinivat moskakasata ja jätteet saisivat rauhassa uida Pietariin jne. Kaupungit hukkuisivat.

Kamppulankin lähimetsässä on muovikanisteria, pussia, särettyä lasia, pyöränromua,kaikenlaista joka ei koskaan maadu tai maatuu tuhansien vuosien aikana. 

Joku aikoinaan lauloi, että "veljet me hukumme paskaan hukumme paskaan....". Niinpä, eikä ihme. En ole nähnyt elokuvaa Maa jonka meille annoit, mutta sen nimenmukainen teema on Raamatussa: meidän tulee säilyttää elinympäristö seuraaville sukupolville elinkelpoisena.

Sen sijaan me varastamme lapsiltamme heidän tulevaisuutensa pilaamalla elinympäristön.