Uusia haasteita

Vaikuttaa siltä, että monilla ihmisillä on halu tulla demarien  toimintaan mukaan aktiivisena osallistujana, tekijänä. Aktiivisuus ja halu osallistua ja vaikuttaa elää vahvana.

Muiselen itse usein aikaa 80- luvun alussa, jolloin minäkin monen muun lailla opiskelin Työväen Akatemissa yhteiskunnallisella linjalla. Meitä on muitakin Porvoossa. Käytimme kaksi, jotkut kolme ja neljäkin vuotta parhaista työvuosistaan henkisen pääoman kartuttamiseen. Emme piitannet niin paljoa rahan tulosta, kunhan elimme ja saimme opiskella. Ja hyvä niin. Me saimme tuosta ajasta paljon.

Ystäväni Hannu Ikonen on yksi näistä opiskelutovereista, ja ilman hänen myötävaikutustaan en olisi niin helposti luiskahtanut porvoolaisen työväenyhdistyksen johtokuntaan ja sittemmin vuosikausiksi sos.dem. kunnallistoimikunnan jäseneksi. Meihin ulkokuntalaisiin ei luotetan helposti, uskon että sama pätee monilla paikkakunnilla. Naiset eivät myöskään ole korkeassa huudossa politiikassa ja jostain syystä meitä puolueen ja ay- liikkeen kouluttamia osaajia ei ole osattu hyödyntää - vai eikä me olla osattu tuoda itseämme esiin?

Täytyy myöntää, että hyppy on melkoinen filosofisten ja ideologisten sävyttämästä poliittisesta Työväen Akatemian maailmasta perinteisen työväenyhdistyksen arkisempaan puuhaan. Mutta hyvin on kahvipannu kädessäni pysynyt, vaikken ennen Hamarin yhdistykseen tuloani ollut kahvia keittänyt kuin perheen jäsenille. Nyt on hoideltu useammat vappujuhlat torilla ja kirpputorikahvit Talolla.

Mutta silti; haluan tuoda porvoolaiseen demaripolitiikkaan ripauksen enemmän ideologista pohdintaa, kannustaa arvojemme mukaiseen päätöksentekoon ja olla luotsaamassa yhdistystä yhteistoiminnallisesti eteenpäin.

Talolla tavataan! Pidetään yhteyttä tai seuraa lehdistä yhdistyksemme ilmoittelua.