Onko koulun muututtava

Keskiviikko 3.9.2025 - Mirja Suhonen

Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa tänään Apollon koulun Montessori- pedagogiikkaan perustuvasta yläkoulusta. 

Yksi ideoista on: tekemällä oppii. Siksi oppilaat mm siivoavat luokkansa itse, tekevät käytännön töitä ja myös opiskelevat haluamassaan järjestyksessä. 

Lue lisää »

Ay- liike ja nuoret

Sunnuntai 31.10.2021 klo 18.15

Lue lisää »

Oppivelvollisuuden laajeneminen 18 -vuotiaaksi

Lauantai 5.6.2021 klo 22.22 - Mirja Suhonen

Maailma muuttuu, vaikka usko meinaa välillä hiipua. Tein vuonna 2008 kuntalaisaloitteen kymppiluokan perustasmisesta Porvooseen. 

On hienoa huomata, että oikeiden asioiden parissa olen toiminut. Surullista on se, että ei olla pantu toimeksi asioissa, missä on parantamisen varaa.

Alla kirjoitukseni aiheesta vuodelta 2008

Aloite kymppiluokasta tyrmättiin: kuinka moni lilluu välimaastossa?

Tein aloitteen kymppiluokan perustamisesta suomenkieliseen koulutoimeen. Hämmästyksekseni aloite tyrmättiin.

Koulutoimenjohtaja Mauno Väänäsen sanoman mukaan tarvetta kymppiluokalle ei ole, ja hän viittaa Amistossa olevaan Amiysi- toimintaan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan pienryhmään Amistossa.

Tein aloitteeni tietoisena näistä toimista, mitä sinänsä ovat hyvänsuuntaisia. Mutta väliin putoaa edelleen joukko nuoria, joille uranvalinta, ylipäätään koulutukseen hakeutuminen ei ole itsestäänselvyys. He eivät ole kypsiä Amiysin toimintaan, se tulee heille liian aikaisin ja ei ole lainkaan selvää, että he olisivat kiinnostuneita Amistostakaan. Joukkoon kuulunee erilaisia nuoria, erityistä tukea tarvitsevia, myös hyvin lahjakkaita väliiinputoajia.

Suomenkielisessä koulutustoimessa ei ole edes laskettu, kuinka monta lasta tai nuorta lilluu välimaastossa peruskoulun jälkeisessä ajassa. Suomalaista hyvinvointia? Ruotsinkielisellä puolella asia on ymmärretty, ja siellä toimii kymppiluokkka ruotsinkielisen kansanopiston yhteydessä, samoin ysiluokkaa käyville on käynnistynyt JOPO- hanke (Joustava perusopetus), mihin suomenkielisellä puolella ei kuulemani mukaan löytynyt 50 000 euron rahoitusta. Liekö totta? Ihailen ruotsalaista huolenpitokultuuria, ja häpeän suomenkielisten välinpitämättömyyttä.

Lähin kymppiluokka lienee Järvenpäässä, ja minusta sinne ei voida 15 - 16- vuotista laittaa yksikseen opiskelemaan, eivätkä eniten tukea tarvitsevat missään nimessä kuulu kodin ulkopuolelle kovinkaan kauaksi, ja tokkopa heitä sinne saisikaan, ainakaan kaikkia.

Olisin laittanut tämän viestin sivistyslautakunnan ja suomenkileisen koultusjaoston kaikille jäsenille, mutta sähköpostisoitteita ei ollut netissä, miksiköhän? Ei ainakaan helpotu kuntalaisten yhteydenotot näin teitotekniikan aikakaudella.

Hyvät lautakunnan jäsenet käyttäkää otto-oikeutta ja laittakaa asia kuntoon ennen budjetin lukkoon lyömistä.

Kirjoitus julkaistiin Uusimaan Sana on vapaa- palstalle 17.10.2008.

Koronasta ja porvoolaisuudesta

Torstai 6.5.2021 - Mirja Suhonen

Kesäkuinen sunnuntai on tänä vuonna poikkeuksellisesti vaalipäivä. Yleensä olemme valinneet kuntapäättäjät lokakuussa tai keväällä, kesä on pyhitetty lomailuun, on vähennetty virallisia tekemisiä ja ehkä hoidettu kotia, oltu lasten ja perheen seurassa.

Minäkin olen kuntavaaleissa ehdokkaana. Nykyinen kotikunta on kolmas paikkakunta, missä osallistun kuntapolitiikkaan olemalla ehdokkaana. Politiikka on minun tapani olla osallinen, olla pitämässä huolta luonnosta ja ihmisistä.

Lue lisää »

Keskiasteen koulutus tienhaarassa Itä-Uudellamaalla

Perjantai 20.2.2015 - Mirja Suhonen

Keskiasteen koulutuksen järjestämistapaa, toimipisteiden sijaintia ja ylipäätään tulevaisuutta Itä-Uudellamaalla on nyt käsiteltävä avoimin mielin ja nopealla aikataululla. Järjestämisluvat koulutuksen järjestämiseen on jätettävä vuoden 2015 syksyllä, joten aikaa ei ole tuhlattavaksi. Nykyisten opetuksen järjestämislupien voimassa olo alkaa vuoden 2016 lopussa.

Suomi kansainvälistyy, Itä-Uusimaakin tarvitsee myös muita kuin Ruotsin- ja Suomenkielen osaajia. Raja kieliryhmien väliltä pitää saada matalammaksi, ja sijaa pitää luoda yhteistyölle, joka mahdollistaa kaksi- ja jopa kolmikieliset opinnot. Toki opetusta pitää aina saada ensisijaisesti omalla äidinkielellä, mutta kansainvälistymisen ja valinnanvapauden tarpeisiinkin on vastattava.

Lue lisää »