Vastuullisuus päätöksenteossa?

Tiistai 24.11.2009 klo 19.48 - Mirja Suhonen

Yleisönosastoissa ja muuallakin on käyty sananvaihtoa Porvoon taloustilanteesta ja sen ratkaisemisesta. Perinteinen oikeisto- vasemmisto- akselikin erottuu, vaikka nykyajan käyttökieli hämärtää asioiden todellisia merkityksiä.

Tämä kirjoitus on julkaistu Uusimaassa vastineena Kokoomuksen joidenkin edustajien vaatimuksille vähentää väkeä kaupungin henkilöstöstä, ilman erittelyitä ja ja lähempää tarkastelua. Tällaisesa tilanteessa on kuitenkin erittäin tärkeää myös se, miten tehdään, ei vain se, mitä tehdään. Henkilöstön hyvinvointi on ykkösasia: muutenhan ei asiatkaan suju parhaalla mahdollisella tavalla. Epävarmuus ja pelko eivät ole hyviä johtamisen välineitä.

Managerialismi ja NPM:ksi nimetty julkisjohtamisoppi saattavat kuulostaa fiksuilta ja viisailta ajatuksilta, ellei pysähdy miettimään, mistä oikeasti on kyse. New public management - ajattelu on saanut liikaa jalansijaa, ja perinteiset, hyviksi koetut menestystekijät on sivuutettu. Mitä ilmeisimmin tarkoituksellisesti.

Lue lisää »

Kotihoidontuki vai ei?

Sunnuntai 8.11.2009 klo 16.06 - Mirja Suhonen

Porvoon politiikassa kuohuu, kun käydään keskustelua Kokoomuksen esittämästä kotihoidontuen Porvoo-lisän jatkamisesta. Vuonna 2010 se merkitsisi 450 000 € suuruista menoerää.

Tiukka talouskuuri ei onnistu sillä, että käyttömenoja lisätään. Menolisäys on kerrottu katettavan sillä, että vähennetään 25 työntekijää. Kun aikanaa henkilöstö alkaa vähentyä organisaation tervehdyttämisen myötä, tarvitaan raha moneen muuhunkin asiaan. Velkojen kasvu pitää saada kuriin, korkomenot aisoihin, huonokuntoiset rakennukset korjattua jne. Minusta ei -laksisääteisiä menoja ei pidä lisätä. Eri asia selkeästi sen tyyppiset toiminnot, jotka ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyden ylläpitoon liittyviä.

Lastaan kotona hoitavilla on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja. Osittainen hoitovapaa on yksi tällainen vaihtoehto. Osittaiselle hoitovapaalle voi jäädä molemmat vanhemmat, kunhan eivät ole vapaalla yhtä aikaa. Vapaata voi pitää työnantajan kanssa niin sopiessa kokonaisen päivän.

Osa-aikatyö on toinen vaihtoehto, ja Ruotsissa sitä käytetään huomattavasti paljon enemmän kuin Suomessa. Isät ja äidit voivat osa-aikaisesti työskentelemällä hankkia perheelle elantoa.

Jotkut perheet ovat ratkaisseet lasten hoitamisen tekemällä eri vuoroissa töitä. Jotkut tekevät etätyötä silloin, kun puoliso on töissä jne.

Pienituloisille kotihoidontuki kuntalisineenkään ei ole vaihtoehto, koska sitä ei koskaan saada niin suureksi, että se riittäisi turvaamaan elämisestä aiheutuvat menot. Yksinhuoltajista lähes kaikille on mahdottomuus jäädä kotiin lasta hoitamaan kotihoidontuen turvin. Epätasa-arvoinen ja hyvätuloisia perheita suosiva siis.

Huoltosuhteemme (ks http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tvt/03/05/index.html) ei siksi toisekseen kestä sitä, että yhä suurempi osa kansasta olisi työelämän ulkopuolella.

Kyseessä on myös tasa-arvoasia. Naisen asema Suomessa on parantunut naisen taloudellisen riippumattomuuden johdosta. Sen vuoksi ovat työläisnaiset mutta myös muut edistykselliset naiset taistelleet.

Itse olen asiaa ajatellut myös siltä kannalta, että olen onnekas, kun olen saanut lapsilleni viestittää sen, että oma työ on se, millä perhe elätetään, ei jostain luukulta tipahtava raha.

Porvoon budjetti 2010

Sunnuntai 1.11.2009 klo 10.45 - Mirja Suhonen

Mielenkiintoiset ajat menossa: Porvoon budjettia ja taloussuunnitelmaa ollaan laatimassa, ja piakkoin siihen liittyviä asioita on taas esillä kaupunginhallituksessa.

Kaupunginhallituksen tilaama konsulttiselvitys valmistui, ja odotetusti sisälsi mm. suosituksia organisaation muutoksiin liittyvistä asioista ja muista rakenteellisista muutoksista. Totta onkin, että hallinnonalojen välisessä yhteistyössä ja tehtävärajoissa on korjaamisen varaa. Sen sijaan joidenkin kokoomuslaisten esiintuoma henkilöstövähennys- idea ilman, että toimintojen rakennetta ja organisaatiota muutettaisiin, on kaikka muuta kuin kantavalla pohjalla. Vaikka eläköityminen vie ihmisiä pois kaupungin palkkalistoilta, se ei tarkoita ilman muuta, etteikö pitäisi palkata uutta työntekijää tilalle. Opettajaa ei voida korvata sos. ja terveystoimen päälliköllä tai rakennuspuolen teknikolla, ei myöskään lähihoitajaa.

Sos. ja terveystoimessa on tehostamisen varaa, vaikka puhutaankin, että vaikea löytää säästöjä. Minusta säästö-ajatus edellä kävien ei pitäisikään edetä, vaan pitäisi miettiä, miten toiminnat rakennetaan järkevästi, miten työaika käytetään hyödyllisesti ja ettei tehtäisi päällekkäisiä töitä. Olisiko esm. Imatran mallista opittavaa: siellä päihdehuolto ja mielenterveystyö yhdistettiin? Joissain kaupungeissa on otettu tekniikka avuksi, ja saatu hyödynnettyä mm viime tipassa peruutetut hammaslääkäriajat kutsumalla tekstariviestein uusia asiakkaita, on kehitetty hoitaja- lääkäri-pari työsktentelyä ja saatu pitkäaikaissairaiden hoito hyvälle tolalle jne.

Kaupungin terveystoimen ja HUS:sin raja-aitaa pitäisi siirtää. Palveluiden käyttäjänä olen huomanut paljonkin viilattavaa, joka kuitenkin olisi eduksi sairauden hoidon tai tapaturmasta toipumisen kannalta, ja samalla toisi säästöjä.

On monia muitakin asioita, joihin pitäisi päsätä käsiksi. Ja ennen kaikkea: ei pitä jatkaa vuosi kerralaan- ajattelua, vaan talous pitää rakentaa kestävälle pohjalle - pitkäjänteisesti.