Mielenkiintoiset ajat menossa: Porvoon budjettia ja taloussuunnitelmaa ollaan laatimassa, ja piakkoin siihen liittyviä asioita on taas esillä kaupunginhallituksessa.
Kaupunginhallituksen tilaama konsulttiselvitys valmistui, ja odotetusti sisälsi mm. suosituksia organisaation muutoksiin liittyvistä asioista ja muista rakenteellisista muutoksista. Totta onkin, että hallinnonalojen välisessä yhteistyössä ja tehtävärajoissa on korjaamisen varaa. Sen sijaan joidenkin kokoomuslaisten esiintuoma henkilöstövähennys- idea ilman, että toimintojen rakennetta ja organisaatiota muutettaisiin, on kaikka muuta kuin kantavalla pohjalla. Vaikka eläköityminen vie ihmisiä pois kaupungin palkkalistoilta, se ei tarkoita ilman muuta, etteikö pitäisi palkata uutta työntekijää tilalle. Opettajaa ei voida korvata sos. ja terveystoimen päälliköllä tai rakennuspuolen teknikolla, ei myöskään lähihoitajaa.
Sos. ja terveystoimessa on tehostamisen varaa, vaikka puhutaankin, että vaikea löytää säästöjä. Minusta säästö-ajatus edellä kävien ei pitäisikään edetä, vaan pitäisi miettiä, miten toiminnat rakennetaan järkevästi, miten työaika käytetään hyödyllisesti ja ettei tehtäisi päällekkäisiä töitä. Olisiko esm. Imatran mallista opittavaa: siellä päihdehuolto ja mielenterveystyö yhdistettiin? Joissain kaupungeissa on otettu tekniikka avuksi, ja saatu hyödynnettyä mm viime tipassa peruutetut hammaslääkäriajat kutsumalla tekstariviestein uusia asiakkaita, on kehitetty hoitaja- lääkäri-pari työsktentelyä ja saatu pitkäaikaissairaiden hoito hyvälle tolalle jne.
Kaupungin terveystoimen ja HUS:sin raja-aitaa pitäisi siirtää. Palveluiden käyttäjänä olen huomanut paljonkin viilattavaa, joka kuitenkin olisi eduksi sairauden hoidon tai tapaturmasta toipumisen kannalta, ja samalla toisi säästöjä.
On monia muitakin asioita, joihin pitäisi päsätä käsiksi. Ja ennen kaikkea: ei pitä jatkaa vuosi kerralaan- ajattelua, vaan talous pitää rakentaa kestävälle pohjalle - pitkäjänteisesti.
