Tässä saksittua tekstiä vuoden 2009 budjettivalmsitelusta:
"Selvitetään 30.3. mennessä, mitä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä mahdollinen siirtyminen muutaman yhtenäiskoulun järjestelmään toisi Porvoon kaupungille. Tehdyn selvityksen perusteella otetaan vuoden 2009 aikana kantaa kouluverkon kehittämiseen, sen edellyttämiin investointeihin sekä näiden rahoittamiseen." (kh talousarviokäsittely, leipäteksti).
- onkohan tällainen selvitys tehty? Minusta kouluverkkoselvitys ei täytä näitä vaatimuksia, enkä missään muuallakaan ole nähnyt tällaista selvitystä. Sen sijaan joulukuussa 2008 Välimäki ja Lindström hakivat viranhaltijoina Svenska Enhätskolanin rakentamista varten valtionosuutta uudisrakennukselle, en nyt muista haettiinko myös korjaamiseen. Siis ennen kuin oli päätöksiä kouluverkosta olemassa.
KH § 407 (leipäteksti)
Linnajoen koulun hankesuunnitelma on valmistunut. Kustannusarvion loppusumma on 12 927 000 euroa, mikä on 5,7 miljoonaa euroa aikaisempaa laskelmaa enemmän. Hanke on liian kallis ja siksi sen laajuus sopeutetaan enintään 8 500 000 euron kustannusraamiin, joka kohdistetaan vuosille 2010 ja 2011 tasasuuruisin erin.
- kaupungissa on ollut tapana hakea valtionosuuksia ylimalkaisten hankesuunnitelmien perusteella. Valtionosuutta on haettu mm. AE- koulun ja monen muun kohdalla paljon pienemmälle summalle kuin lopullinen hyväksytty hankesuunnitelma. Jokainen ymmärtää, että esim 42 % avustuksen piirissä olevat hankkeet saavat ihan erilaisen rahoituksen valtion budjetista, jos sitä haetaan 7 miljoonalle tai 18,2 miljoonalle eurolle. Tällaisesta pitäisi joutua virkavastuuseen, ja mitä pikimmin asia pitäisi selvittää
KH § 444 3.11.2008
Markku Vaniala jätti seuraavan pöytäkirjamerkinnän, johon jäsen Grönman ja jäsen Järvinen yhtyivät: "Esitän, että kaupunki ripeästi perustaa taloutensa "kuntoonsaattamisryhmän", mikä vuoden 2008 loppuun mennessä tekee kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle ehdotuksia negatiivisen talouskierteeseen reagoimiseksi ja sen oikaisemiseksi."
- ei tehty mitään ei, ennen kuin tämän vuoden puolella. Jo loppuvuodesta olisi pitänyt ymmärtää, että jotain tarttis tehdä. Sinänsä jo aiemmin, mutta turha väittää, ettei kukaan olisi edes yrittänyt vaikuttaa, ja jo tätä aiemminkin.
Mm. talousjaostossa Vanialan Markku ja Gustafssonin Sari esittivät hyviä toimia, joilla tilanteeseen olisi voitu puuttuua ja asioita lähteä kehittämään. Ilmeisesti tarvitaan todellinen kriisi, ennen kuin poliittiset päättäjät heräävät.Kun tämän vuoden budjettia rakennettiin, oli selvillä tuleva talouskriisi, sitä ei tosin uskottu. Valtuustossa Ilkka Alava, kokoomuksen tuella, yritti asiaan vaikuttaa. Virkamiesten pohjatyön perusteella ei talouskriisin ennusmerkkejä voinutkaan havaita riittävästi. Ay- liikkeessä ja yritysmaailmassa oltiin ajan tasalla paremmin.
Vaikuttaa myös siltä, että JP Ujulan ja Raija Vanialan virkamiestyö on asiallista, ja perustuu todelliseen tilanteeseen.
Kaj Bärlundin rooli hallituksen puheenjohtajana on myös merkitsevä, sen kummemmin vähättelemättä paikallisia poliitikkoja.
