Pitkät listat - listavaalit

Sunnuntai 4.10.2009 klo 10.46 - Mirja Suhonen

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on ottanut listavaalit puheeksi. Kyseessä on ns. pitkät listat, mikä käytännössä tarkoittaa, että äänestetään koko listaa. Ehdokkaat ovat jo valmiiksi järjestyksessä, äänestäjät päättävät, kuinka monta ehdokasta kultakin listalta tulee valituksi.

Lehdistössä on nostettu esiin arvostelua listavaaleja kohtaan. Yhtenä argumenttina on käytetty sitä, että pieni eliitti pääsisi päättämään valituiksi tulevista, ja että demokratia kärsisi.

Minusta asia on juuri päinvastoin. Nykyjärjestelmän lieveilmiö, julkkis- ja urheilijaehdokkaat, eivät jäsenäänestyksissä välttämättä menestyisi samalla tavalla kuin nyt, eikä media voisi nostaa "ykkösehdokkaitaan" esiin kuten nykyisin.

Listoilla olisi kärkipäässä luultavimmiin toimintaan sitoutuneet, pitkän linjan ihmiset, jotka eivät pienen vastoinkäymisen tulleen vaihda puoluetta tai jätä hommaa yhteen kauteen.

Uudet tulokkaat saisivat varmasti kannatusta jäsenäänestyksessäkin, jos heillä on esittää aitoa kiinnostusta ja osaamista. Monilla päättävillä paikoilla, esimerkiksi kunnissa, on tulokkaita joilla on intoa enemmän kuin tietoa tai osaamista, ja se ei ole pelkästään hyvä asia.

Tuloksekas politiikka edellyttää sellaisia tietoja ja taitoja, joita ei musta tuntuu- periaatteelle porukkaan tulleet hallitse. Toisaalta politiikka ei ole vanhojen jäärien yksinoikeus. Mutta 1971- vuodesta politiikassa tavalla tai toisella olleena: olen varma, että moni "vanha jäärä" olisi jäsenäänestyksessä pudonnut pelistä pois paljon aikaisemmin, kuin äänestäjät ovat asiassa ratkaisunsa tehneet.