Kuka saikaan äänioikeuden Suomessa sata vuotta sittenPerjantai 17.3.2017 klo 16.02 Ennen vuotta 1906 läheskään kaikilla miehilläkään ei ollut äänioikeutta. Säätyvaltiopäiville ei ollut asiaa kuin papistolla, porvaristolla, talonpojilla ja aatelisilla. Niinpä 1906 säätyvaltiopäivillä säädetty laki kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän. Kaikkia yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei kuitenkaan koskenut. Monet ryhmät olivat sitä vailla, kuten vaivaistaloissa asuvat, vangit ja ne joilla oli verorästejä. Myös kansalaisoikeutensa menettäneet olivat vailla äänioikeutta. He saivat sen vasta vuonna 1969 ja irtolaiset (nyk. vailla vakinaista asuntoa) vuonna 1972. Myös kommunistilakien voimassa ollessa 1930- luvulla kommunistit olivat vailla äänioikeutta. Äänioikeus on yksi demokratiamme kulmakivistä. Kaikkialla maailmassa ei äänioikeus saati vaalikelpoisuus olekaan itsestäänselvyys. Meillä ei ole syytä juhlia vain naisten yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta vaan kaikkien oikeutta äänestää. Sitä oikeutta kannattaa käyttää. |
Avainsanat: suomi100, äänioikeus, tilaton väestö, työläiset, naiset |