Kymppiluokka Porvooseen

Kymppiluokka Porvooseen

- syyskuussa jättämäni aloite Porvoon kaupungille

Esitän, että Porvooseen perustettaisiin kymppiluokka suomenkielisille peruskoulunsa päättäneille nuorille. Ruotsinkielisille se mahdollisuus on jo olemassa, ja käsittääkseni siitä on ollut hyötyä.

Kymppiluokka on omiaan tukemaan nuorten jatko-opintoihin hakeutumista, estää vääriin opiskelupaikkoihin hakeutumista ja siten vähentää ammatillisen koulutuksen liian korkeaa keskeyttämisastetta, tukee nuoria identiteetin rakentumisessa ja auttaa murrosiän yli.  Keväällä perustamispäätöksen tehnee ammattiysin rinnalle saataisiin näin toinen vaihtoehto:  koulumuodot eivät sulje toisiaan pois eivätkä tee toista tarpeettomaksi. Molempia tarvitaan.

Kymppiluokista on tehty pitkittäistutkimus, Jyväskylän yliopisto, Seija Ollikaisen
lisensiaattityö.  Lainaan tutkimuksesta tehdyn uutisen Jyväskylän yliopiston nettisivuilta aloitteeseeni.

Ystävällisin terveisin

Porvoossa 17.9.2008

Mirja Suhonen

Uutinen Ollikaisen lisensiaattityöstä.

Kymppiluokka auttaa nuoruusiän kriisin yli

YTK Seija Ollikaisen lisensiaatintutkimus osoittaa, että peruskoulun jälkeisellä lisäopetusvuodella, ns. kymppiluokalla, voi olla ratkaiseva merkitys nuoren kehitykselle. Nuoruusiän kriisin vaikutus varsinkin poikien koulumenestykseen yläasteella on ilmeinen. Nuoruusiän psyykkisen kehityskriisin myönteinen ratkeaminen lisäopetusvuoden aikana vaikutti opiskelumotivaatioon ja koulumenestykseen olennaisesti. Puolella oppilaista kaikkien aineiden keskiarvo todistuksessa nousi lisäopetusvuoden aikana vähintään 0,5 numeroa.

- Myönteinen psyykkinen kehitys jatkui lisäopetusvuoden jälkeen. Lähes kaikki nuoret löysivät jatkokoulutuspaikan ja yli puolet valmistui viiden seurantavuoden aikana. Lukioon hakeutui joka kymmenes lisäopetukseen osallistuneista. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet työllistyivät erittäin hyvin valmistumisensa jälkeen, Ollikainen kertoo.

Lisäopetuksesta hyötyivät eniten normatiivisen nuoruusiän kehityskriisin läpikäyneet nuoret. Heillä oli ollut yläasteen aikana voimakkaita puberteettioireita, passiivista vastarintaa, koulupoissaoloja ja muuta ylireagointia. Koulumenestys ja -motivaatio olivat romahtaneet. Noin puolet tutkituista oppilaista kuului tähän normatiivisesti oireilevien ryhmään.

Kolmasosalla nuorista oli nuoruusiän ei-normatiivinen psyykkinen kehityskriisi, kuten psyykkisiä ongelmia, päihdeongelmia tai oppimista vaikeuttava sairaus tai vamma. Ei-normatiivinen kriisi vaikeutti opiskelua muun muassa poissaolojen takia. Kymppiluokan käymiseen oli päädytty, koska nuori ei ollut päässyt tai motivoitunut jatko-opintoihin tai työharjoitteluun peruskoulun jälkeen. Monen kohdalla asianmukainen hoito tai kuntoutus saatiin käyntiin vasta lisäopetusvuoden aikana.

Parilla prosentilla nuorista koulunkäyntivaikeudet oli aiheuttanut elämäntilanteen muutoksesta johtuva kriisi, esimerkiksi läheisen kuolema, vanhempien avioero tai onnettomuus. Näissä tilanteissa nuori oli jäänyt yksin eikä tilanteeseen ollut asianmukaisesti puututtu. Lisäopetuksessa olevien nuorten joukossa oli myös romaneita ja maahanmuuttajia, joilla koulunkäyntivaikeuksia aiheutti vähemmistöasemasta johtuva identiteettikriisi.

Ymmärtävä pedagogiikka avain hyviin tuloksiin

Nuorten hyvät oppimistulokset lisäopetuksessa näyttivät olevan yhteydessä opettajien ymmärrykseen nuoruusikäisten yksilöllisistä kehityseroista ja koulutuksellisista tarpeista. Menestykselliset opetusmenetelmät perustuivat opettajan ja oppilaan väliseen kiinnittymistä tukevaan, vastavuoroiseen vuorovaikutukseen ja oppilastuntemukseen. Opetukseen ja tukiopetukseen, joskus yksilölliseenkin tukeen, käytettiin runsaasti aikaa. Nuorten myönteistä kehitystä edisti toimiva yhteistyö nuorten vanhempien ja eri apua antavien tahojen, erityisesti erikoissairaanhoidon, kanssa.

- Opettajalla on suuri merkitys lisäopetusvuonna saavutetussa edistyksessä. On tärkeää ymmärtää kunkin nuoren tarpeet ja vahvuudet. Kehityspsykologinen tieto auttaa pedagogisten menetelmien soveltamisessa omaan opetukseen, Ollikainen painottaa.

YTK Seija Ollikaisen kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoistumiskoulutukseen liittyvä ammatillinen lisensiaatintyö "En ole syrjäytynyt - olen nuori! Kokemuksia koulunsa keskeyttäneiden nuorten lisäopetuksesta" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 10.8.2007. Kyseessä oli interventiotutkimus, jossa lisäopetukseen osallistuneiden 16-17-vuotiaiden nuorten koulunkäyntiä ja kehitystä seurattiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toteutetun OKSA-lisäopetusvuoden eli kymppiluokan ajan ja viisi vuotta sen jälkeen.

Lähde:   http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2007/08/tiedote-2007-09-18-16-46-16-382428/