Hyvinvointi Suomessa

Suurelta osaltaan hyvinvointivaltiomme hyvinvointia edustaa sosiaalipolitiikka ja koulutus. Jotta nämä asiat voidaan verovaroin jatkossakin toteuttaa, on meillä oltava veronmaksajia, työssä käyviä ihmisiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole samantekevää, millaisia työyhteisömme ovat, millaista johtamista niissä on ja miten työpaikoilla jaksetaan.

Työhyvinvointi on tärkeä asia siksi, että sillä on yhteys tuottavuuteen, tulokseen, siihen kakkuun mitä poliittiset päättäjät jakavat pitääkseen yllä ja edelleen rakentaessaan hyvinvointivaltiotamme.

Yhä paremmin tiedostetaan, että hyvä työilmapiiri ja rakentava kulttuuri ovat avain työssä jaksamiselle ja myös yrityksen menestymiselle. Tuottavuus nousee, kun ihmiset voivat hyvin ja tekevät työnsä sitoutuneesti, hyvillä mielin. Meistä itse kukin voi omalta osaltaan olla parantamassa hyvinvointia työpaikoillamme. Ilmapiiriä huonontaa muun muassa työpaikkakiusaaminen, epäasiallinen käytös ja ylipäätään ihmisten huono kohtelu. Ne ovat omiaan viemään työmotivaation alas. Tokkopa huono fiilis lisää innovatiivisuutta ja tuotteliaisuutta. Pahimmillaan sairastavuustilastot kertovat omaa kieltään huonon ilmapiirin yrityksissä.

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut: ”Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua.” Emme varmaankaan halua olla mukana tuossa suuressa joukossa taputtamassa käsiämme. Emme halua olla lisäämässä työkaverin tai lähiyhteisön pahoinvointia aiheuttamalla heille huonoa oloa omalla käytöksellämme. Joskus se on kiinni siitä, että muistetaan tervehtiä aamulla ensi kertaa tavatessamme.