Sairaanakin töihin?
Kokoomuksen puoluekokous syyskuun lopussa 2012 on aiheuttanut keskustelua ja osoitti Kokoomuksen todellisen roolin "työväen" puolueena. Kirjoitin ao tekstin aiheesta, julkaistu Uusimaassa lokakun alussa Sana on vapaa- palstalla.
Olisin pudonnut tuolilta, ellen olisi löhönnyt soffalla uutisia katsellessa, kun Kokoomuksen uusin esitys EK:n tuella julkistettiin: halutaan muuttaa ensimmäinen sairaslomapäivä palkattomaksi ja seuraavat kaksi viikkoa 80 % palkalle.
Pääosin työnantajaleiri on halunnut lisää alakohtaista sopimista, ei tupoja eikä raamisopimuksia. Mutta sairasloma-asiassa kelkka yllättäen kääntyi, halutan rusinoita pullasta. Ilmeisesti asiaa ei ole tarpeeksi selvitetty. Kokemukseni ammattiyhdistysliikkeen palkkalistoilla (11 v + luottamusmiesajat) panee näkemään asian toisin kuin ko. ehdotuksen esittäjät näkevät. Moni työskentelee sairaana, palaa töihin kesken sairasloman (ja tartuttaa työkaverit), pelkää työpaikan menetystä sairastamisen vuoksi. Työnantajat saattavat soitella kotiin sairaslomalaiselle ja vaatia töihin sairaana, syyllistäminen sairastamisesta on arkipäivää. Korvaava työ on lisääntynyt, samoin kevennetty työ, myös painostus näihin.
Pahiten palkan alennus (mitä ko. esitys tarkoittaa) vaikuttaisi kaikkein pienituloisimpiin ja yksinhuoltajiin, joista suuri osa elää köyhyysrajan alapuolella. Työilmapiiriä ei tällaisilla konsteilla paranneta eikä sairastavuutta vähennetä, vaan päinvastoin. Huono ilmapiiri lisää sairastavuutta, hyvä vähentää. Luottamusta, vastuuta, yhteistyötä ja avoimuutta lisää. Siinä ovat minun keinoni työn tekemisestä mielekkäämmäksi.
