Uudenmaan demarinaisten puheenjohtajuus

Perjantai 1.4.2011 klo 20:22

Lauantaina oli Uudenmaan demarinaisten piirikokous
Työväen Akatemissa, minulle merkityksellisessä
paikassa. Asuinhan siellä vv 1980-82 opiskellessani
yhteiskunnallisella linjalla, ja vielä seuraavan
kesänkin, kun tuolloinen elämänkumppani jäi
"Akikseen" kesätalkkariksi.

Tulin valituksi puheenjohtajaksi seuraavaksi
kahdeksi vuodeksi. Haasteellinen tehtävä,
mieluisa ja varmasti tuo kaikenlaista mielen-
kiintoista mukanaan, ja toki myös työtä.
Mutta sitä meillä järjestöelämässä mukana
olevilla on aina. Elämäntapakysymys.

Lisää tietoa piirikokouksen valinnoista
Uudenmaan demarinaisten eli
Uudenmaan Upeiden sivuilta
http://uusimaa.demarinaiset.fi

Porvoon irtisanomiset

Lauantai 18.12.2010 klo 18:04 - Mirja Suhonen

Porvoon kaupunki irtisanoo 42 työntekijää. Isolle joukolle tarjotaan eläkkeelle lähtemistä, mitä se sitten tarkoittaakaan. Kenenkään ei tietenkään ole pakko lähteä eläkkeelle ennen 68 vuoden iän täyttymistä.

Tilanne on minusta sanalla sanoen karmea. En tiedä, miten hyvin luottamusiehet osasivat tuoda yt- neuvotteluissa esiin vaihtoehtoja, mutta ei niitä kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa hirveästi pohdittu. Toki hyvä asia, että velkaantuminen saatiin tällä erää pysähtymään, budjettikuri piti eikä tavanomaista määrärahojen lisäysrumbaa käyty. Siitä kiitos kuuluu hallitusryhmille mutta ennen kaikkea demareille ja Kaj Bärlundille.

Mutta työntekijöiden irtisanomisesta on todellakaan pidä - asiat olisivoitu hoitaa toisinkin.

Lue lisää »

Porvoon säästökuuri

Sunnuntai 9.5.2010 klo 13:32 - Mirja Suhonen

Porvoon talouden säästökuuri jatkuu. Itse asiassa säästäväisyys saisi aina olla hyve kuntataloudessa, kuntalaisten hyvinvointi taas ykkönen. Jaa että millaisella kombinaatiolla?

Äidilläni on tapana "köyhäillä" perusasioissa: valmistaa ja korjata vaatteita, kerätä sieniä ruuan jatkeeksi ja tehdä itse ruoka alusta saakka, joskus naurettavuuksiin saakka venyttää penniä tai nyttemmin senttiä. Säästyneillä rahoilla hän saattaa ostaa timanttikorvikset tai tehdä matkan.

Eräs valtio-omisteinen yhtiä jalkautti säästämisajatuksen johtoportaasta alimpaan suoristusoportaan duunariin. Korkeimman johdon asiana on säästää eniten, alimmalla tasolla säästötavoitteeksi otettiin muutama euro per päivä.

Jos jokainen Porvoon kaupungin palveluksessa oleva säästäisi euron päivässä, olisi se yhteensä 3600 euroa joka päivä. Jos säästöintoa riittäisi vain työpäiville, vaikkapa laskemisen hepottamiseksi 200 päivälle vuodessa, merkitsisi säästö 720 000 euron säästöä vuodessa.

Jos säästettäisiin keskimäärin 3 euroa päivässä, säästö olisi yli kaksi miljoonaa vuodessa.

Säästösummalla korjaisi usean homevaurion tai maksaisi Mannerheiminkadun sillan madaltamisen. Väitän, että palvelutaso ei silti kärsisi.

Hypermarket Porvooseen?

Lauantai 27.3.2010 klo 21:28 - Mirja Suhonen

Tämä juttu julkaistiin Uusimaan Sana on vapaa-palstalle pari viikkoa ennen kuin laitoin sen blogiini. Asia on ajankohtainen kauan aikaa, koska Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitto ovat valittaneet ympäristöministeriön päätöksestä olla hyväksymättä hypermarkettien kaavamerkintää Kuninkaanporttiin. Hyperneliöt olisivat yli kaksinkertaistaneet vähittäiskaupan neliöt Porvoossa.

Lue lisää »

Pysy pystyssä - kaadu oikein

Sunnuntai 7.2.2010 klo 11:56 - MIrja Suhonen

Kirjoitus on julkaistu Uusimaan sana on vapaa- palstalla 7.2.2010. Tein aika lailla työtä selvittääkseni keskustelua herättäneen "liukkaustekstaripalvelun" vaikuttavuudesta, yleensä loukaantumisista ja kaatumisista jne. Jutun lopusta selvinnee, mihin päädyin.

Pysy pystyssä – kaadu oikein

Laskeskelin Vesa Koskivuon (Uusimaa 28.1.) ja Kai Kuokkasen (Uusimaa 29.1.) kirjoitusten innoittamana    joitain esimerkkejä, miten 12 000 kannattaa sijoittaa, jotta kaupunki saa parhaan katteen rahoilleen.

Jos ko. summa kohdennettaisiin oikealla tavalla kriisissä olevan lapsiperheen tukemiseen ja säästyttäisiin yhden teini-ikäisen huostaanotolta, voisi säästä olla vuodessa 82 125 euroa (365 päivää vuodessa kertaa 225 e/vrk). Jos summalla saataisiin rikoskierteen alkuun joutuneen nuoren elämä raiteilleen, säästyisi yhteiskunnan rahoja jopa satoja tuhansia euroja. Molemmissa tavoissa todennäköisesti enemmän kuin liukkaustekstareilla.

Liukkaustekstaripalvelu on ollut käytössä niin vähän aikaa, että tilastollista näyttöä ei ole sen vaikuttavuudesta eikä siis eurojen säästöistä (esim Lahdessa 2 talvea, joista ensimmäisenä muutama sata käyttäjää, toisena vain vähän jääkelejä). Aiemmin esiin tuomieni palveluiden lisäksi on olemassa ilmatieteen laitoksen jalankulkusääpalvelu YLE:n teksti-tv-sivujen kautta.

Sen sijaan on tutkittua tietoa, että tasapainoharjoitukset ja hyvä lihaskunto vähentää kaatumisen aiheuttamia tapaturmia. Esimerkiksi Judo on erittäin hyvä liikuntamuoto kaikenikäisille: siinä opitaan kaatumaan oikein, mikä pelastaa esimerkiksi rannemurtumilta. Asiaa on vuosia sitten testattu rapakon takana, ja nyt idea on levinnyt tännekin. Asian jäljille pääsee vaikkapa Pysy pystyssä- julisteen avulla http://www.tules-vuosikymmen.org/Tilaisuuksia/Toimintaviikko/tasapainojuliste.pdf. Lehdistötiedote vuoden 2009 Tules- toimintapäivästä on linkin takana http://www.tules-vuosikymmen.org/Tilaisuuksia/Toimintaviikko/mediatiedote_suomi.pdf.

Ikäihmisten kaatumisten ehkäisyyn on paras yksittäinen lääke ohjattu, säännöllinen liikuntaharjoittelu (voima- ja tasapainoharjoittelu). Siksipä olisin mieluummin antanut tuon 12 000 euron ”pikkurahan” vaikkapa vanhusten ja vammaisjärjestöjen liikunnallisten harrastusten tukemiseen. Tasapainolautojen, liukuesteiden ja riskiryhmien murtumasuojien (mm. lonkkasuojat vanhuksille) hankkiminenkaan tarvitseville ei olisi huono idea.

Oikeus työhön ja toimeentuloon - tasa-arvo yhteiskunnassamme

Sunnuntai 24.1.2010 klo 21:37 - Mirja Suhonen

Julkaistu tammikuussa 2010 Uusimassa jotakuinkin tällaisena. Kirjoitus on vastine kotihoidon tuen puolestapuhujille. Sinänsä en ota kantaa lasten hoidon järjestämiseen: kukin teke tavallaan. Haluan tuoda esille laajempia näkökulmia.

 

Aikoinaan naiset, etenkin työväenluokan naiset, taistelivat taloudellisen itsenäisyyden puolesta, oikeudesta olla työelämässä siten, että lapsilla on turvallinen hoitoympäristö äitien ja isien ollessa työssä. Heitä saamme kiittää siitä, että meillä naisilla on oikeus koulutukseen, oikeus työhön ja mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen puolisosta. Tyttöjä ei kielletä opiskelemasta vedoten ”pian jäät kotiin hoitamaan lapsia”- argumenttiin, kuten vielä 70- luvullakin saatettiin tehdä.

Lue lisää »

Kotihoidontuesta

Perjantai 1.1.2010 klo 18:00 - MIrja Suhonen

Kunnallinen kotihoidontuki on ollut syksyn ja talven yhtenä puheenaiheena Porvoon politiikassa. Uusimaa uutisoi aiheesta nettivisuilla mm näin:

Kaupunginvaltuustohan päätti marraskuussa lisätä kaupungin ensi vuoden budjettiin noin 600000 euroa lasten kotihoidon tuen Porvoo-lisään ja omaishoidon tukeen. Se rahoitettaisiin valtuuston päätöksen mukaan jättämällä ensi vuonna täyttämättä 25 avoimiksi tulevaa virkaa ja tointa.

Porvarit ajoivat läpi päätöksen myös valtuustossa. Kunnan talous on kuralla, mutta näin enemmistö vei päätökseen haluamansa asiat.

Lue lisää »

Vastuullisuus päätöksenteossa?

Tiistai 24.11.2009 klo 19:48 - Mirja Suhonen

Yleisönosastoissa ja muuallakin on käyty sananvaihtoa Porvoon taloustilanteesta ja sen ratkaisemisesta. Perinteinen oikeisto- vasemmisto- akselikin erottuu, vaikka nykyajan käyttökieli hämärtää asioiden todellisia merkityksiä.

Tämä kirjoitus on julkaistu Uusimaassa vastineena Kokoomuksen joidenkin edustajien vaatimuksille vähentää väkeä kaupungin henkilöstöstä, ilman erittelyitä ja ja lähempää tarkastelua. Tällaisesa tilanteessa on kuitenkin erittäin tärkeää myös se, miten tehdään, ei vain se, mitä tehdään. Henkilöstön hyvinvointi on ykkösasia: muutenhan ei asiatkaan suju parhaalla mahdollisella tavalla. Epävarmuus ja pelko eivät ole hyviä johtamisen välineitä.

Managerialismi ja NPM:ksi nimetty julkisjohtamisoppi saattavat kuulostaa fiksuilta ja viisailta ajatuksilta, ellei pysähdy miettimään, mistä oikeasti on kyse. New public management - ajattelu on saanut liikaa jalansijaa, ja perinteiset, hyviksi koetut menestystekijät on sivuutettu. Mitä ilmeisimmin tarkoituksellisesti.

 

Lue lisää »

Kotihoidontuki vai ei?

Sunnuntai 8.11.2009 klo 16:06 - Mirja Suhonen

Porvoon politiikassa kuohuu, kun käydään keskustelua Kokoomuksen esittämästä kotihoidontuen Porvoo-lisän jatkamisesta. Vuonna 2010 se merkitsisi 450 000 € suuruista menoerää.

Tiukka talouskuuri ei onnistu sillä, että käyttömenoja lisätään. Menolisäys on kerrottu katettavan sillä, että vähennetään 25 työntekijää. Kun aikanaa henkilöstö alkaa vähentyä organisaation tervehdyttämisen myötä, tarvitaan raha moneen muuhunkin asiaan. Velkojen kasvu pitää saada kuriin, korkomenot aisoihin, huonokuntoiset rakennukset korjattua jne. Minusta ei -laksisääteisiä menoja ei pidä lisätä. Eri asia selkeästi sen tyyppiset toiminnot, jotka ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyden ylläpitoon liittyviä.

Lastaan kotona hoitavilla on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja. Osittainen hoitovapaa on yksi tällainen vaihtoehto. Osittaiselle hoitovapaalle voi jäädä molemmat vanhemmat, kunhan eivät ole vapaalla yhtä aikaa. Vapaata voi pitää työnantajan kanssa niin sopiessa kokonaisen päivän.

Osa-aikatyö on toinen vaihtoehto, ja Ruotsissa sitä käytetään huomattavasti paljon enemmän kuin Suomessa. Isät ja äidit voivat osa-aikaisesti työskentelemällä hankkia perheelle elantoa.

Jotkut perheet ovat ratkaisseet lasten hoitamisen tekemällä eri vuoroissa töitä. Jotkut tekevät etätyötä silloin, kun puoliso on töissä jne.

Pienituloisille kotihoidontuki kuntalisineenkään ei ole vaihtoehto, koska sitä ei koskaan saada niin suureksi, että se riittäisi turvaamaan elämisestä aiheutuvat menot. Yksinhuoltajista lähes kaikille on mahdottomuus jäädä kotiin lasta hoitamaan kotihoidontuen turvin. Epätasa-arvoinen ja hyvätuloisia perheita suosiva siis.

Huoltosuhteemme (ks http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tvt/03/05/index.html) ei siksi toisekseen kestä sitä, että yhä suurempi osa kansasta olisi työelämän ulkopuolella.

Kyseessä on myös tasa-arvoasia. Naisen asema Suomessa on parantunut naisen taloudellisen riippumattomuuden johdosta. Sen vuoksi ovat työläisnaiset mutta myös muut edistykselliset naiset taistelleet.

Itse olen asiaa ajatellut myös siltä kannalta, että olen onnekas, kun olen saanut lapsilleni viestittää sen, että oma työ on se, millä perhe elätetään, ei jostain luukulta tipahtava raha.

 

Porvoon budjetti 2010

Sunnuntai 1.11.2009 klo 10:45 - Mirja Suhonen

Mielenkiintoiset ajat menossa: Porvoon budjettia ja taloussuunnitelmaa ollaan laatimassa, ja piakkoin siihen liittyviä asioita on taas esillä kaupunginhallituksessa.

Kaupunginhallituksen tilaama konsulttiselvitys valmistui, ja odotetusti sisälsi mm. suosituksia organisaation muutoksiin liittyvistä asioista ja muista rakenteellisista muutoksista. Totta onkin, että hallinnonalojen välisessä yhteistyössä ja tehtävärajoissa on korjaamisen varaa. Sen sijaan joidenkin kokoomuslaisten esiintuoma henkilöstövähennys- idea ilman, että toimintojen rakennetta ja organisaatiota muutettaisiin, on kaikka muuta kuin kantavalla pohjalla. Vaikka eläköityminen vie ihmisiä pois kaupungin palkkalistoilta, se ei tarkoita ilman muuta, etteikö pitäisi palkata uutta työntekijää tilalle. Opettajaa ei voida korvata sos. ja terveystoimen päälliköllä tai rakennuspuolen teknikolla, ei myöskään lähihoitajaa.

Sos. ja terveystoimessa on tehostamisen varaa, vaikka puhutaankin, että vaikea löytää säästöjä. Minusta säästö-ajatus edellä kävien ei pitäisikään edetä, vaan pitäisi miettiä, miten toiminnat rakennetaan järkevästi, miten työaika käytetään hyödyllisesti ja ettei tehtäisi päällekkäisiä töitä. Olisiko esm. Imatran mallista opittavaa: siellä päihdehuolto ja mielenterveystyö yhdistettiin? Joissain kaupungeissa on otettu tekniikka avuksi, ja saatu hyödynnettyä mm viime tipassa peruutetut hammaslääkäriajat kutsumalla tekstariviestein uusia asiakkaita, on kehitetty hoitaja- lääkäri-pari työsktentelyä ja saatu pitkäaikaissairaiden hoito hyvälle tolalle jne.

Kaupungin terveystoimen ja HUS:sin raja-aitaa pitäisi siirtää. Palveluiden käyttäjänä olen huomanut paljonkin viilattavaa, joka kuitenkin olisi eduksi sairauden hoidon tai tapaturmasta toipumisen kannalta, ja samalla toisi säästöjä.

On monia muitakin asioita, joihin pitäisi päsätä käsiksi. Ja ennen kaikkea: ei pitä jatkaa vuosi kerralaan- ajattelua, vaan talous pitää rakentaa kestävälle pohjalle - pitkäjänteisesti.

Porvoon budjetti

Keskiviikko 14.10.2009 klo 7:17 - Mirja Suhonen

Porvoon budjettikeskustelu käy melkoisen kiivaana. Koulujen lakkauttamiset ja omaishoidon tuen supistukset ovat ehkä eniten keskustelua herättäneet asiat.

On selvää, ettei kouluverkkoa voi nykyisessä laajudessaan pitää yllä. Minusta on surullista se, että monet meistä asiaan perehtyneistä yritti tahoillaan viestiä, että jos AE- koulu rakennetaan, merkitsee se koulun täyttämiseksi oppilaaksiottoalueiden muutoksia ja myös kyläkoulujen  lakkauttamisia.

Muutamia mietteitä vuoden takaisesta budjettikäsittelystä (jatkosivulla):

Lue lisää »

Pitkät listat - listavaalit

Sunnuntai 4.10.2009 klo 10:46 - Mirja Suhonen

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on ottanut listavaalit puheeksi. Kyseessä on ns. pitkät listat, mikä käytännössä tarkoittaa, että äänestetään koko listaa. Ehdokkaat ovat jo valmiiksi järjestyksessä, äänestäjät päättävät, kuinka monta ehdokasta kultakin listalta tulee valituksi.

Lehdistössä on nostettu esiin arvostelua listavaaleja kohtaan. Yhtenä argumenttina on käytetty sitä, että pieni eliitti pääsisi päättämään valituiksi tulevista, ja että demokratia kärsisi.

Minusta asia on juuri päinvastoin. Nykyjärjestelmän lieveilmiö, julkkis- ja urheilijaehdokkaat, eivät jäsenäänestyksissä välttämättä menestyisi samalla tavalla kuin nyt, eikä media voisi nostaa "ykkösehdokkaitaan" esiin kuten nykyisin.

Listoilla olisi kärkipäässä luultavimmiin toimintaan sitoutuneet, pitkän linjan ihmiset, jotka eivät pienen vastoinkäymisen tulleen vaihda puoluetta tai jätä hommaa yhteen kauteen.

Uudet tulokkaat saisivat varmasti kannatusta jäsenäänestyksessäkin, jos heillä on esittää aitoa kiinnostusta ja osaamista. Monilla päättävillä paikoilla, esimerkiksi kunnissa, on tulokkaita joilla on intoa enemmän kuin tietoa tai osaamista, ja se ei ole pelkästään hyvä asia.

Tuloksekas politiikka edellyttää sellaisia tietoja ja taitoja, joita ei musta tuntuu- periaatteelle porukkaan tulleet hallitse. Toisaalta politiikka ei ole vanhojen jäärien yksinoikeus. Mutta 1971- vuodesta politiikassa tavalla tai toisella olleena: olen varma, että moni "vanha jäärä" olisi jäsenäänestyksessä pudonnut pelistä pois paljon aikaisemmin, kuin äänestäjät ovat asiassa ratkaisunsa tehneet.

 

Rakenteellinen muutos ja tuottavuus

Perjantai 25.9.2009 klo 10:35

Käykö Porvoossa tuottavuuden nousulle ja rakenteellisille muutoksille niin kuin kaiken vihreän popsiville lehtokotiloille puutarhassani: kun en ensimmäistä listinyt hengiltä, niitä on nyt tuhat.

Lue lisää »

Terveyttä ylläpitävä työympäristö on jokaisen työntekijän oikeus

Lauantai 12.9.2009 klo 11:43 - Mirja Suhonen

Olen tehnyt tämän kirjoituksen aikoinani Kirjatyöhön, eli työpaikkani Viestintäalan ammattiliiton lehteen. Tuohon aikaan olin Räisänen. Kirjoitusta on "lainattu" useaan paikkaan, mm Klinikka-sivustolle, mikä on osa sosiaali- ja terveysministeriön työhyvinvointifoorumia. Liitän sen nyt tänne sivullenikin.

 

Terveyttä tukeva ja ylläpitävä työympäristö on jokaisen työntekijän oikeus. Tämä oikeus riistetään ihmiseltä, joka joutuu huonon kohtelun tai kiusaamisen kohteeksi, ja sen seurauksena hänen terveytensä vaarantuu. Ongelma on ymmärretty EU- tasolla ja tullut työturvallisuuslain uudistamisen myötä osaksi myös kansallista lainsäädäntöämme.

Lue lisää »

Kuka kasvattaa lapsesi ja millaisin tavoittein

Lauantai 22.8.2009 klo 8:52 - Mirja Suhonen

Kuuntelin juuri radio-ohjelmaa, jossa Leena Nikula haastattelee minua vuonna 2000. Mataleenan poluilla on vuosia pyörinyt oohjelmasarja Lähiradiossa, nyt taajuudella 100,3 Mhz. Sitä en tiedä, kuuluuko Porvoossa saakka, mutta netin kautta saa osan ohjelmista kuuluviin.

Ohjelma uusittiin tänä vuonna. Tekijä piti sitä ajankohtaisena. Tuohon aikaan, kun ohjelmaa tehtiin, perheemme oli aivan eri tilanteessa kuin nyt. Mutta samoja mietteitä minulla yhä on, ja samoista teemoista kirjoitin viime vuonna kunnallisvaalien keskustelujen innoittamana.

Ohjelma on tehty ilman harjoittelua tai preppausta, ilman käsikirjoitusta haastateltavalle. Mutta sujuuhan tuo puhe ja asiat tulevat esille. Tässä linkki lähiradion sivuille.
http://mtserver.ksl.fi/webbi/radio/?p=735.

Ohjelma, jossa olen mukana (tuolloin vielä Räisäsenä) on:

4. Mirja Räisänen: Kuka kasvattaa lapsesi ja millaisin tavoittein?

 

 

Valtuuston kadonnut valta?

Lauantai 1.8.2009 klo 17:58 - Mirja Suhonen

Valtuusto on keskeisessä asemassa kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalain 1 §:n mukaan kuntalaisten valitsema valtuusto käyttää kunnassa päätösvaltaa.

Vallanjaossa on dualistinen periaate: päätösvalta on valtuustolla, toteuttaminen ja valmistelu kaupunginhallituksella. Porvoossa valta vaikuttaa siirtyneen liikaa kaupunginhallitukselle. 

Kaupunginhallituksella opn karkeasti sanottuna valtaa niin paljon, kuin valtuusto on sille antanut. Tätä kautta toimii parlamentarsimi kuntatasolla. Valtaa kannattaisi minusta palauttaa valtuustolle, ja kehittää toimintatapoja, millä valtuutetu aidosti pääsisivät vaikuttamaan asioihin jo ennen niiden valmistelua. Demokratia ei toteudu, jos valtuutetut vain hyväksyvät tai hylkäävät virkamiesten ja hallituksen tekemiä esityksiä.

Kaupunginhallituksen jäsenten on syytä pitää mieleettä hallituksen jäsen toimii päätöksenteossa virkavastuulla.

Porvoon kaupunginhallinto on jo vuosia toiminut ontuvasti. Toivottavasti seuraavasta budjetivalmistelusta ei tule jälleen kerran tilaisuutta, jossa hallitus kävelee lautakuntien yli. Hallituksen on varmistettava kokonaisuuden toimivuus, pidettävä budjettikuri. Poliittisen esiintulon aika olkoon valtuustossa, jos nyt tässä taloudellisessa ahdinkotilanteessa sielläkään.

Peruskoulun kehittäminen vai yksityiskoulut pedagogisen monimuotoisuuden turvaajina?

Torstai 30.7.2009 klo 9:57

Vimeiset viikot on keskustelu vilkkaasti Porvoon kaupunginhallituksen päätöksestä käyttäää otto-oikeutta teknisen lautakunnan päätökseen Mustijoen koulun vuokraamisesta. Olen tehnyt asiasta oikaisuvaatimuksen yhdenmukaisuusperusteella, muitakin argumentteja olen käyttänyt. Steiner- kouluun, jolle kh tilat vuokraisi, en ole sen kummemmin kantaa ottanut. Mutta aihe alkoi kiinnostaa, ja siksi aloin tutkia steinerlaisuutta. Kirjoitus on julkaistu Uusimassa 30.7.2009.

Viime viikot on keskusteltu lehtien palstoilla Porvoon Fredrika- koulusta  ja erityisesti steinerlaisuudesta, joka on yksi niin sanotuista vaihtoehtopedagogiikoista.

Lue lisää »

Miksi Porvoo ei työllistä nuoria?

Perjantai 6.3.2009 klo 17:48 - Mirja Suhonen

Miksi Porvoo ei työlistä nuoria läheskään niin paljoa kuin moni muu kaupunki? Esim. Joensuu työllistää moninkertaisesti sen määrän kouluikäisiä ja nuoria, kuin Porvoo, vaikka on asukasluvultaan vain hiukan suurempi.

Teimme vuosi sitten Lea Höökin kanssa aloitteen, jossa esitimme, että jokainen tietyn ikäinen nuori työllistettäisiin muutaman viikon ajaksi kesäisin. Kaupunki voisi työllistää itse tai antaa työllistämisseteleitä yrityksille. Joissain kauoungeissa nuoret saavat setelinsä (esim 280 e), ja luovuttavat sen yritykseen, johon työllistyvät.

Aikoinaan mummoni lääke lasten kurissa pitämiseen oli työ. Meitä serkuksia vilisi mummolan pihapiirissä pilvin pimein, eikähän kukaan olisi ehtinyt valvomaan sellaisen lapsilauman touhuja. Niinpä mummon toimityönjohtajana ja pisti meidät töihin. Samalla opittiin tärkeitä taitoja ja yhteistyökykyä. Moni homma oli sellainen, missä tarvittiin kaveria.

Nyky- yhteiskunnassa pitäisi olla huolissaan nuorten oppimisesta noudattamaan työelämän pelisääntöjä ja ylipäätään kantamaan vastuuta asioista. Minusta yksi paras opettaja tähän on työ, edelleen.

Alla uutinen Joensuun toimista, mm Oulussa on samansuuntaista toimintaa ja monella muulla paikkakunnalla. Porvoo hiihtää perässä.

Piskuinen Ilomantsin kuntakin työlistää toista sataa nuorta, Porvoo vain 80.

Lue lisää »

Eläkkeelle oikeaan aikaan

Maanantai 2.3.2009 klo 11:44 - Mirja Suhonen

Hallituksen kaavailut yleisen eläkeiän nostosta on yksi päivän puheenaiheista. Ei ole montaa vuotta siitä, kun eläeikää laskettiin 65:sta 63:een. Todellinen eläkkeellejäämisikä on tuotakin joitain vuosi alhaisempi, keskimäärin.

Ay- toimitsijan työssäni kuulen eläkkeelle jäämisesta jäsentemme kautta. Hyvin moni haluaa jäädä mahdollisimman vahain eläkkeelle: työssä ei jakseta, ei viihdytä, ei koeta mielekkyyttä työn teosta. Tempoileva johtaminen, huono työilmapiiri, kireys ja kiire suorastaan työntää ihmisiä pois työelämästä.

On toki ihmisiä, jotka haluavat jatkaa töissä mahdollisimman kauan, ja jotka jatkavatkin jopa sinne 68 vuoden ikään asti. Kokemukseni mukaan heitä yhdistää työn tekemisen mielekkyys, hyvä työilmapiiri, mielekäs työ, kannustava esimies.

Vielä enemmän on ihmisiä, jotka jatkaisivat töissä pidempään, mutta joita ei työelämässä haluta pitää. Heitä ollaan irtisanomassa ensimmäisten joukossa, kun yritykset vähentävät väkeä. Ei huomata, että kokemusta, hiljaista tietoa, osaamista siirtyy samalla yrityksen ulkopuolelle. Pitäisi työnantajien malttaa mielensä ja käyttää kaikki mahdolliset keinot pitää porukka työssä. Väitän, ettei kaikkia keinoja jokaisessa yrityksessä käytetä.

Näiden lisäksi on joukko ihmisiä, jotka ovat eläkesäätiöiden piirissä. Moni eläkesäätiöläinen haluaa lähteä ennenaikaisesti eläkkeelle, jos se on mahdollista. Tämä siksi, että usein eläkesäätiöiden eläkkeet takaavat riittävän toimeentulon ilman, että pitäisi odottaa viimeisten vuosien eläkekarttumia. Monilla on pitkä työura, vahva sitoutuneisuus työhön ja halu olla tässäkin asiassa tukemassa työnantajan (yrityksen) mahdollisuutta jatkuvuuteen, so kannattavuuteen.

Mutta: onko eläkesäätiön eläkkeelle lähteminen motivoivaa, kun eläkkeelle pääsee muutenkin kuin ko tavalla? Onko Vanhasen hallitus saanut ohjeet nostaa eläkeikää, että isojen yritysten henkilöstö saataisiin vapaaehtoisesti työelämästä pois eläkesäätiön eläkkeen turvin. En hämmästyisi lainkaan, jos pian alkaisi kuuluatämä suuntaisia ajatuksia muualtakin.

Koti vai päivähoito

Sunnuntai 22.2.2009 klo 18:25 - Mirja Suhonen

Hämmästyttävän tunteenomaista keskustelua on viime ajat käyty julkisuudessa kotihoidon vs päivähoidon paremmuudesta.

Muutama sattumus omien lasteni päiväkotitaipaleelta. Nämä ja monet muut sattumukset ovat aiheuttaneet ns harmaita hiuksia ja saaneet minut hyvin mietteliääksi. Toisaalta taas: tekisin varmasti samalla tavalla samassa elämäntilanteessa, ja lapseni olisivat päivähoidossa. Toisenlaisesa elämäntilanteessa voisin toimia toisin.

- poikalapsi ei saanut leikkiä "tyttöjen" leikkinurkkauksessa (leikkikeittiö yms.) - meillä lapsia on yritetty kasvattaa tasa-arvoon ja valinnan vapauteen, oma periaatteeni oli, että mikä tahansa vaate / esine/ tavara/ leikki pitää olla sukupuolineutraali, eli sopiva sekä tytöille että pojille, valitkoon sitten aikanaan oman tiensä

- lapsi pakotettiin pitämään vaippaa päiväuniaikaan, vaikka oli jo oppinut käymään potalla. Lopulta tilanne ratkesi, kun toimitin tarhaan muovitettua froteeta pissasuojaksi vahingonvaralta sänkyyn laitettavaksi. Minusta vaatimus vaipasta oli nöyryyttävä lapselle, joka jo hallitsi rakkonsa. Tosin kerran hänelle sattui vahinko sängyssä, senkin syynä oli, etteivät hoitajat laskeneet vessaan kesken päiväuniaikojen. Kuka aikuinen siihen suostuisi? Ei kukaan.

- maidolle allerginen lapsi laitettiin (varapäiväkodissaan) yksin pöytään ruokailemaan, lautasella pelkkää kaurapuuroa. Muut lapset hoitajineen söivät toisessa pöydässä. Huomautin henkilökunnalle, että voisi laittaa juotavaa, vettä tai piimää, ja puuroon vaikka voisilmän tai sokeria. Ihmettelin myös, miksi lapsi erotetaan muista ruokailun ajaksi. Lopulta lapsi ahdistui varapäiväkodissa niin, että itku oli aamuisin valtava. Onneksi saimme muutoksen varapaikkavalintaan. Tai vaadin, että on saatava.

- lapsi putosi tai tönäistiin liukumäestä.  Lasta ei viety sairaalaan, niin kuin olisi pitänyt, vaan soitettiin äidille töihin, aikaa meni reilu tunti lapsen luo ajamiseen. Tarhan hoitajat vaativat, että  nuorempi lapsi pitää myös viedä samalla tarhasta, kun lähdin vanhemman kanssa sairaalaan. En suostunut, ja sain ärsyyntyneet katseet. Aivotärähdys.

- tarhassa oli 14 lasta ja yksi hoitaja, luit oikein, yksi hoitaja. En tiedä kuinka monta tuntia lapset olivat tämän yhden kontolla, mutta johtopäätökseni: tarha oli tuohon aikaan pelkkä säilytyspaikka, ei mikään lapsen paras hoivapaikka.Töistä en voinut jäädä pois, tai olisi ollut hyvin hankalaa.

Tässä muutama omituinen sattumus. Entäpä, kun tarhan täti uskoo vakaasti kulttuurievoluutioon ja väittää, että luonnostaan pojat (vain pojat) leikkivät autoilla, uskoo että pesemättömistä porkkanoista saa kihomatoja ja pakottaa lapsen päiväunille, minkä seurauksena perhe valvoo puoleen yöhön ja äiti uupuu väsymyksestä. Toteutuuko lapsen paras vai toteuttavatko aikuiset omia elämänuriaan lasten kustannuksella, tarkoitan tällä päiväkotien henkilökuntaa. Että on nainen ja joskus hoitanut omia lapsiaan, ei tarkoita, että olisi sopiva hoitamaan toisten lapsia tai ketä tahansa lapsia. On kyse ammattitadosta.

Ihmettelen tarhan väkeä: kouluttettuja hoitajia ja joskus toiminta niin syvältä että ei uskoisi todeksi. Oli niihin aikoihin monta aarrettakin joukossa, mutta ryhmässä hoitajien on vaikeaa toteuttaa omaa kasvatustyyliään, jos pääosa porukasta tai joukon kellokkaat ovat menossa metsään. Ja metsään menijöitä olen tavannut useita.