Onko koulun muututtava

Keskiviikko 3.9.2025 - Mirja Suhonen

Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa tänään Apollon koulun Montessori- pedagogiikkaan perustuvasta yläkoulusta. 

Yksi ideoista on: tekemällä oppii. Siksi oppilaat mm siivoavat luokkansa itse, tekevät käytännön töitä ja myös opiskelevat haluamassaan järjestyksessä. 

Lue lisää »

Auta Porvoon Mirkku- keräyksellä sotien uhreja

Maanantai 23.6.2025 - Mirja Suhonne

Täytän kahta vuotta vaille täysiä kymmeniä tällä viikolla.

Porvoon Mirkku- nimelle on tehty merkkipäiväkeräys Lääkärit ilman rajoja- järjestölle.

Saaja: Lääkärit Ilman Rajoja

Hyvinvointimme tarvitsee kolmatta sektoria

Perjantai 21.1.2022 - Mirja Suhonen, Marko Piirainen, Jaakko Jalonen

Hyvinvoinnin edistäminen on jatkossa hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin tehtävä. Hyvinvointialue tuskin selviytyy velvoitteistaan ilman järjestöjä, niiden roolia ja toimintaa asukkaiden hyväksi. Järjestöjen rooli on tunnistettu ja tunnustettu, mutta tarvitaan päätöksiä ja toimia järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Järjestöt järjestävät tukea ja neuvontaa sitä tarvitseville, tarjoavat matalan kynnyksen palveluita kuulolaitteiden huollosta muistikerhoihin ja niillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja vertaistuen tarjoajina.

Gammelbackaan on vuosien kuluessa saatu toimiva systeemi monitoimitalon ja palvelukeskuksen yhteyteen. Hyvinvointikeskus tarjoaa kohtaamispaikan monelle sosiaalialan järjestölle, avoimelle olohuonetoiminnalle, asukasyhdistykselle. On muistikerhoa, digi- opiskelua, peli-iltoja, yhteisiä kahvihetkiä ja seurakunnan puuroporinat. Kymmeniä erilaisia toimintoja samojen kattojen alla. Hyvinvointikeskuksessa ja monitoimitalolla toimivat järjestöt tarjoavat apua ja tukea myös silloin, kun yhteiskunnan tuki ei yllä tarvitsevalle. Tatsin korttelikeittiö. EU- ruoka- avun jako, yhteiset kahvihetket ja vertaistuen mahdollisuus eivät onnistu ilman riittävän kokoisia tiloja.

Aluevaltuustojen päätökset ohjaavat jatkossa terveys- ja sosiaalitoimen sekä pelastustoimen työtä ja tehtäviä. Mutta älkäämme unohtako sitä ruohonjuuritason työtä, mikä mahdollistaa asukkaiden osallistumisen yhteisöön tasavertaisena jäsenenä ja toimijana. Gammelbacka tarvitsee toimivat tilat jatkossakin.

Marko Piirainen, johtaja, SAK

Jaakko Jalonen, perhetyöntekijä

Mirja Suhonen, kasvatustieteen maisteri

Kirjoittavat ovat SDP:n ehdokkaita aluevaaleissa Itä- Uudenmaan alueella

Kuva: Mirja Suhonen, Gammelbackan asukastyöpaja v 2017.

Kirjoitus on julkaisu Uusimaan vaalikynässä tammikuussa 2022.

Kouluterveydenhoito parasta ennalta ehkäisevää työtä

Tiistai 18.1.2022 - Mirja Suhonen, Jaakko Jalonen, Marko Piirainen

Kouluterveydenhoito parasta ennalta ehkäisevää työtä

Sote- uudistuksessa oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueilla hoidettavaksi. Oppilashuolto, eli kouluterveydenhuolto, psykologit, kuraattorit jne, on tarkoitus toteuttaa ennalta ehkäisevänä opiskeluhuoltona. Tämä tarkoittaa, että ongelmiin pitää puuttua ajoissa, olipa kyse fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista tekijöistä.

Kouluterveydenhoito on tyypillinen palvelu, minkä pitää pysyä lähipalveluna. Resurssipulaa on ollut useilla alueilla, myös Porvoossa, ja jatkossa onkin huolehdittava koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuollosta aiempaa paremmin. Saumaton yhteistyö koulujen ja hyvinvointialueen toimijoiden välillä on avainasemassa.

Lue lisää »

Matalan kynnyksen palvelusta kynnys kokonaan pois!

Maanantai 10.1.2022 - Mirja Suhonen, Marko Piirainen, Jaakko Jalonen

Mielenterveyspalveluissa on kovaa kysyntää matalan kynnyksen palveluille, mutta asia on niin tärkeä, ettei siinä saisi olla kynnystä laisinkaan. Mielenterveyden häiriöissä on tärkeää saada apua niin nopeasti kuin mahdollista. On ehkäistävä ongelmien syntymistä.  On oltava mahdollisuus apuun ennen kuin mahdollinen sairaus puhkeaa.

Mielenterveyden hoidossa tulee olla kaikki keinot käytössä; auttavapuhelin, chattipalvelu, digivastaanotto, walk in ja jopa osastohoito. Mitä nopeammin pääsee hoidon piiriin sitä parempi ennuste. Usein hoito auttaa myös työkyvyn säilyttämiseen ja on siten työnantajallekin edullisempaa antaa tunti keskusteluapua viikossa kuin viikon sairasloma.

Me allekirjoittaneet olemme valmiita työskentelemään mielenterveyspalveluiden monipuolistamiseksi ja jopa sen matalankin kynnyksen poistamiseksi.

Osaamista ja kokemusta ehdokkaat

Jaakko Jalonen #235
perhehoitaja

Marko Piirainen #263
johtaja

Mirja Suhonen #268
sopimusasiantuntija, KM

Julkaistu Uusimaan vaalikynässä 10.1.2022.

Itsenäisyyspäivänä ajateltua

Tiistai 7.12.2021 - Mirja Suhonen

Olla yksi ainut on vankila:

Minuus ei ole olemista.

Elämäni on pakoa

mutta ainakin todella elän.

Ay- liike ja nuoret

Sunnuntai 31.10.2021 klo 18.15

Lue lisää »

Kuntavaalien jälkipuintia

Maanantai 12.7.2021 - Mirja Suhonen @PorvoonMirkku

Porvoon demarien valtuustoryhmä nuorentui aika tavalla kesäkuun kuntavaaleissa. Keski-ikään vaikutti se, että kolme eläkkeellä ollutta valtuutettua ei lähtenyt uusimaan valtakirjaansa. Saattaa hyvinkin että, että heistä olisi tullut valtuutettuja, jos olisivat olleet vielä mukana.

Toinen vaikuttava seikka on varmastikin korona-pandemian mukanaan tuomat vaalityötapojen muutokset. Kutsun näitä kuntavaaleja some- vaaleiksi. Parhaiten demariporukasta menestyivät ne, jotka olivat taitavia somettajia: oli facebookia, IG:tä, Tik-Tokkia ja ties mitä minullekin tuntematonta. 

Nuorten kampanjointi oli muita innostavaa, iloista, toinen toistaan kannustavaa ja rohkaisevaa. Minäkin innostuin tekemään loppuviikkoina omaakin vaalityötä, vaikkei se tarkoitus ollutkaan. Ilo tempaisi mukaansa.

Toki halusin valtuustoon, mutta jäin neljänneksi varavaltuutetuksi. Mutta kokonaisuus on niin hyvä, ettei minua harmita. Minulla on 10 valtuutettua ja 9 varavaltuutettua plus muita luotttamushenkilöitä, joihin voin olla tarvitessa yhteydessä ja viedä asioita sitä kautta eteenpäin. Lisäksi tunnen vaikutttjia muista puolueista.

Kuntalaisena minulla on tietenkin aloiteoikeus, valtuustoryhmän jäsenenä oikeus olla mukana ryhmän kokouksissa, puolueosaston jäsenenä voin ottaa tärkeitä asioita esille yhdistyksessäni ja kunnallisjärjestön edustajistossa, vaikka jättäisin vastuun kantamisen toisille. Sekin aika koittaa: puheenjohtajapestit eivät ole ikuisia.

Jos ja kun aikanaan kirjoitan henkistä testamenttia seuraajilleni, kannustan positiiviseen asenteeseen, rakentavaan yhteistyöhön, jokaisen osallisuuteen, eikä tämä kohdistu vain puheenjohtajan nuijaa kopauttelevaan vaan koko järjestökentään. Jokainen, joka kohdistaa moitteen sanoja toveriinsa, voi miettiä, olisiko itse voinut tehdä enemmän.

Järjestöpöydissä ei le valmiiksi katettuja lounaita. Vain yhdessä saamme aikaan hyviä tuloksia, olemme vahvoja ja pystymme vaikuttamaan. 

Äänestämällä voi vaikuttaa

Torstai 10.6.2021 - Mirja Suhonen

Kuntavaalien 2021 varsinainen vaalipäivä on kahden päivän päästä. Kirjoitan tätä juttua perjantaina, ja perinteisesti sunnuntaina menemme äänestämään, ellemme ole äänestäneet ennakkoon.

Itselleni äänestäminen on tärkeää. Niin tärkeää, että äänestän varmuuden vuoksi ennakkoon siltä varalta, että sairastun tai vaikka liukastun kadulla varsinaisena vaalipäivänä, ja en pääse vaalipaikalle. 

Lue lisää »

Oppivelvollisuuden laajeneminen 18 -vuotiaaksi

Lauantai 5.6.2021 klo 22.22 - Mirja Suhonen

Maailma muuttuu, vaikka usko meinaa välillä hiipua. Tein vuonna 2008 kuntalaisaloitteen kymppiluokan perustasmisesta Porvooseen. 

On hienoa huomata, että oikeiden asioiden parissa olen toiminut. Surullista on se, että ei olla pantu toimeksi asioissa, missä on parantamisen varaa.

Alla kirjoitukseni aiheesta vuodelta 2008

Aloite kymppiluokasta tyrmättiin: kuinka moni lilluu välimaastossa?

Tein aloitteen kymppiluokan perustamisesta suomenkieliseen koulutoimeen. Hämmästyksekseni aloite tyrmättiin.

Koulutoimenjohtaja Mauno Väänäsen sanoman mukaan tarvetta kymppiluokalle ei ole, ja hän viittaa Amistossa olevaan Amiysi- toimintaan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan pienryhmään Amistossa.

Tein aloitteeni tietoisena näistä toimista, mitä sinänsä ovat hyvänsuuntaisia. Mutta väliin putoaa edelleen joukko nuoria, joille uranvalinta, ylipäätään koulutukseen hakeutuminen ei ole itsestäänselvyys. He eivät ole kypsiä Amiysin toimintaan, se tulee heille liian aikaisin ja ei ole lainkaan selvää, että he olisivat kiinnostuneita Amistostakaan. Joukkoon kuulunee erilaisia nuoria, erityistä tukea tarvitsevia, myös hyvin lahjakkaita väliiinputoajia.

Suomenkielisessä koulutustoimessa ei ole edes laskettu, kuinka monta lasta tai nuorta lilluu välimaastossa peruskoulun jälkeisessä ajassa. Suomalaista hyvinvointia? Ruotsinkielisellä puolella asia on ymmärretty, ja siellä toimii kymppiluokkka ruotsinkielisen kansanopiston yhteydessä, samoin ysiluokkaa käyville on käynnistynyt JOPO- hanke (Joustava perusopetus), mihin suomenkielisellä puolella ei kuulemani mukaan löytynyt 50 000 euron rahoitusta. Liekö totta? Ihailen ruotsalaista huolenpitokultuuria, ja häpeän suomenkielisten välinpitämättömyyttä.

Lähin kymppiluokka lienee Järvenpäässä, ja minusta sinne ei voida 15 - 16- vuotista laittaa yksikseen opiskelemaan, eivätkä eniten tukea tarvitsevat missään nimessä kuulu kodin ulkopuolelle kovinkaan kauaksi, ja tokkopa heitä sinne saisikaan, ainakaan kaikkia.

Olisin laittanut tämän viestin sivistyslautakunnan ja suomenkileisen koultusjaoston kaikille jäsenille, mutta sähköpostisoitteita ei ollut netissä, miksiköhän? Ei ainakaan helpotu kuntalaisten yhteydenotot näin teitotekniikan aikakaudella.

Hyvät lautakunnan jäsenet käyttäkää otto-oikeutta ja laittakaa asia kuntoon ennen budjetin lukkoon lyömistä.

Kirjoitus julkaistiin Uusimaan Sana on vapaa- palstalle 17.10.2008.

Pidä huolta luonnosta

Perjantai 28.5.2021

Eletään kuntavaalityön kuuminta aikaa. Ennakkoäänestysaika päättyy 8.6.2021 ja varsinainen vaalipäivä on 13.6.2021.

Kuntien kannalta eletään suuren murroksen aikakautta, mikäli sote- uudistus toteutuu hallituksen suunnitelmien mukaisena. Kuntapäättäjiltä vaaditaan erityistä viisautta ja ymmärrystä toimita hyvin tilanteessa, missä kunnan menoista leikataan vähemmän kuin tuloista.

Porvoon on kuitenkin kehityttävä, jotta pystyään hoitamaan jäljelle jäävät velvoitteet kunnialla. Sen lisäksi on kyettävä korjaamaan korona- pandemian aikaiset vauriot etenkin lapsille ja nuorille. Myös moni ikäihminen on kärsinyt yksinäisyydestä ja mahdollisesta toimintakyky on huonontunut, kun ei ole voinut osallistua ja harrastaa yli vuoteen.

Luonto on yksi elementti, mikä auttaa ja parantaa: luonnossa liikkuminen  vaikuttaa terveyteen positiivisesti. Metsät ja kasvillisuus ovat hiilinieluja, joten meidän pitää ymmärtää niiden vaikutus hiilen sitomisessa. Luonto rentouttaa. 

Pidä huolta luonnosta, luonto pitää huoltaa sinusta.

Koronasta ja porvoolaisuudesta

Torstai 6.5.2021 - Mirja Suhonen

Kesäkuinen sunnuntai on tänä vuonna poikkeuksellisesti vaalipäivä. Yleensä olemme valinneet kuntapäättäjät lokakuussa tai keväällä, kesä on pyhitetty lomailuun, on vähennetty virallisia tekemisiä ja ehkä hoidettu kotia, oltu lasten ja perheen seurassa.

Minäkin olen kuntavaaleissa ehdokkaana. Nykyinen kotikunta on kolmas paikkakunta, missä osallistun kuntapolitiikkaan olemalla ehdokkaana. Politiikka on minun tapani olla osallinen, olla pitämässä huolta luonnosta ja ihmisistä.

Lue lisää »

Korona-exit Porvooseen

Maanantai 12.4.2021

Olen ollut aikoinaan huolissani laman lapsista, joita kasvoi 1990- luvun alun talouskriisin ja sitä seuranneiden hyvinvointipalveluista leikkaamisen tuloksena.

Seuraava kolaus maallemme oli 2008 alkanut finanssikriisi, mikä ei kaikilta toimialoilta mennyt koskaan ohitse. Ei mennyt edellisenkään vuosikymmenen lama.

Koronapandemia, mikä alkoi reilu vuosi sitten, on kolmas hyvin muistamistani ajoista, jolloin kansantaloutta ja hyvinvointiamme koetellaan.  Erityisesti lapset ja nuoret ovat vaaravyöhykkeessä. Meidän tulee tehdä kaikkemme, että he selviytyvät voittajina etäkoulun, sairauksien, vanhempien lomautusten ja työttömyyden kurimuksista. Psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt ja yhä suurempi osa lapsista ja nuorista uhkaa olla osa koulupudokkaiden armeijaa.

Porvooseen pitää rakentaa korona-exit. Päätöksentekijöiden ja virkamiesten yhteystyöllä pitää saada kartoitettua, millaisia vaurioita pandemia ja sen torjunta on aiheuttanut ja päättää keinoista, millä korjaamme vauriot. Näitä ovat varmasti lisääntynyt mielenterveyspalveluiden tarve ja tuen tarve opinnoissa etenemisessä.

Meillä ei ole varaa menettää kasvavaa sukupolveamme. Eikä se missään nimessä ole inhimillistäkään.

Luovaa leikkiä - perinteinen maja  Gammelbackan metsässä

Kirjan ja kirjapainojen kaupunki

Tiistai 30.3.2021 - Mirja Suhonen, Tapani Eskola

Ensimmäistä kirjapainoa haviteltiin Porvooseen jo v. 1725, kun muuan tukholmalainen kirjanpainaja teki esityksen Porvoon tuomiokapitulille kirjapainon perustamisesta Porvooseen. Aiemmin painoja oli perustettu Turkuun 1642 ja Viipuriin 1688. Jälkimmäinen jäi Venäjän puolelle jolloin Viipurin piispanistuin ja lukio siirrettiin Porvooseen, jonka vuoksi kirjojen tarve Porvoossa oli kasvava.

Painoa tänne ei kuitenkaan perustettu. Tarvetta paikkaamaan saapui Porvooseen 1729 kirjansitojakisälli, jota voidaan pitää Porvoon ensimmäisenä ”kirjatyöntekijänä.” Hänelle voitiin lähettää muualla painettua aineistoa sidottavaksi ja myytäväksi.

Ensimmäinen Porvoossa painettu painotyö on vuonna 1753, jolloin painettiin ilman lupaa kirjapainokisälli J.C. Frencellin apen Johan Kämpen nimissä kahdeksan pientä sivua käsittävät rukouspäivä -tekstit. Ensimmäinen varsinaisen kirjapainon Porvooseen perusti v. 1829 C.L. Hjelt turkulaisen yrityksen haaraosastoksi.

Tunnetuin sivu porvoolaiseen kirjapaino historiaan kirjoitettiin v. 1860 kun kirjakauppias G.L. Söderström, joka harjoitti myös kustannustoimintaa, avasi kirjapainoliikkeen kaupunkiin. Tästä myöhemmin WSOY nimellä ehkä paremmin tunnetuksi tulleesta, kasvoi kaupungin ylivoimaisesti suurin teollisuusyritys, joka parhaimmillaan 1970 -luvulla tarjosi yksinään kolmasosan Porvoon teollisista työpaikoista. Kirjapainoalan ammatteja arvostettiin Porvoossa ja he ovat vaikuttaneet merkittävästi Porvoon kehittymiseen ja elinkeinoelämään.

Jokin aika siten saimme lukea lehdestä että WSOY:n ja muiden porvoolaisten kirjapainojen toiminnasta ja historiasta koottu näyttely Kirjapainon juuret oli vaarassa joutua hävitetyksi. Kokoelmaa ovat koonneet monet porvoolaiset kirjapainoteollisuudessa työskennelleet. Kokoelman ylläpitäjät ovat useita kertoja 1980-luvulta lähtien kääntyneet Porvoon museon ja kaupungin puoleen saadakseen kokoelman esille Porvooseen. Sittemmin tukea on haettu, jotta kokoelma voitaisiin edes pelastaa. Tämä ei kuitenkaan ole saanut tukea.

Lue lisää »

Kaupunkilaisten omaisuudesta huolehtiminen

Perjantai 9.11.2018 klo 11.32

Porvoon kaupungin omistuksessa olevat rakennukset ovat huonossa kunnossa. Asia on ollut esillä ainakin 1990- luvun puolesta välistä. Olen seurannut keskustelua aiheestavuodesta 1997 eli kuntaliitoksesta alkaen (Porvoon mlk ja Porvoo yhdistyivät).

Tuolloin moni totesi, että on tapana antaa rakennusten mennä niin huonoon kuntoon, että ne on pakko purkaa. Näin saadaan kerralla uutta ja entistä komeampaa. On ikäänkuin olemassa piilosuunnitelma ja varsinainen toiminta- ja taloussuunnitelma kaupungilla.

Lue lisää »

Porvoon surullisen kuuluisa sivistysverkko

Torstai 31.5.2018 klo 15.19

Porvoon surullisen kuuluisa sivistysverkko
(julkaistu Uusimaassa 31.5.2018)

Porvoon valtuusto on tehnyt päätöksensä Tolkis Skolanin peruskorjauksesta melkoisesti kohonnein kustannuksin. Sinänsä tässä vaiheessa päätöstä voi perustella, onhan prosessi kestänyt vuosia. Toki jatkuvia kustannuksia tulee parakeista, väistötiloista, joissa lapset ovat viettäneet vuosia. Nämä kustannukset jäävät jatkossa pois.

Sivistysverkkosuunnitelmia sivusta seuranneena olen useaan otteeseen törmännyt termiin oppimisympäristö. Päättäjien ja virkamiestenkin puheita kuunnellessa tulee käsitys, että termillä tarkoitetaan tavoiteltavaa fyysistä tilaa, missä katto on korkealla ja seinän leveällä eli että on paljon erilaisia tiloja saman rakennuksen sisällä. Uusien ja peruskorjattavien rakennusten tilatarvetta perustellaan pedagogiikalla ja uuden opetussuunnitelman vaatimuksilla. Miksi, herää kysymys ja niinpä kaivoin esille peruskoulun uuden opetussuunnitelman ja sen perusteet.

Lue lisää »

Porvoo uuden edessä

Lauantai 3.2.2018 klo 19.19

Porvoo on uuden edessä. Vaikka maakuntahallinto ei toteutuisikaan, on kaupungillamme valtavia haasteita: sivistysverkko, työpaikkaomavaraisuus, elinkeinojen kehittäminen, luonnon- ja ympäristönsuojelu. 

Lue lisää »

Kuka saikaan äänioikeuden Suomessa sata vuotta sitten

Perjantai 17.3.2017 klo 16.02

Äänioikeus Suomessa

Näin naistenpäivän jälkeen on hyvä muistuttaa kaikkien kuntalaistemme äänioikeudesta.

Naiset saivat äänioikeuden kolmantena maana maailmassa, ensimmäisenä Euroopassa, ja samalla myös oikeuden asettua ehdolle vaaleissa vuonna 1906. 1907 eduskuntaan valittiinkin maailman ensimmäiset naiskansanedustajat, kaikkinaan 19 naista.

Valtaosa miehistä sai samaan aikaan äänioikeuden. Ikärajana oli tuohon aikaan eduskuntavaaleissa 24 vuotta. Kunnallisvaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui eri aikaan. Sitä toki yritettiin eri voimin useaankin otteeseen, mutta vasta 1920 valitut kunnallisvaltuustot valittiin kokonaisuudessaan laajan naisia ja miehiä koskevan äänioikeuden perusteella. Tuolloin käytiin itsenäisen Suomen ensimmäiset kunnallisvaalit.

Lue lisää »

Kaikilla on vastuu hyvinvoinnista

Maanantai 27.2.2017 klo 19.16

Kirjoitus on julkaistu Kemiantetollisuuden  hyvinvointiohjelman Hyvää huomista- sivustolla. https://www.hyvaahuomista.fi/blogit/?x118077=3138468

Työturvallisuus ja työsuojelu ovat kehittyneet Suomessa huikeaa vauhtia. Kun ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti työväensuojelunäyttämön Helsinkiin, Ruotsin mallin mukaisesti, elettiin vuotta 1909. Pari vuotta myöhemmin näyttelystä tuli pysyvä, myöhemmin Sosiaalimuseo. Uranuurtaja naisten työhyvinvoinnin alalla, kansanedustaja ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta, loi ammattiuran epätyypillisesti tuon ajan naisena ja myös kirjoitti ja kasvatti ammatikseen.

Reilu sata vuotta sitten maamme työpaikoilla oli vakavia ongelmia. Lapsityövoimaa käytettiin, olosuhteet olivat epäinhimilliset, altistuttiin työtapaturmille ja ammattitaudeille. Vakavia työtapaturmia sattui paljon. Elettiin teollistumisen alkuaikoja, mikä näkyi työpaikoilla kehittymättömänä työsuojelutoimintana. Vaaroista tai ihmisten terveydestä ei juuri välitetty.

Lue lisää »

Hyvinvointi Suomessa

Torstai 5.1.2017 - Mirja Suhonen

Muutaman vuosikymmenen ajan on hyvinvointia pidetty yhtenä tärkeimmistä asioista, mihin on haluttu päätöksentekoa vaikuttaa. Taustalla on ihmisoikeudet, tasavertaisuus, kaikkien kansalaisten yhtä hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja olla osallisena vaikuttamassa yhteiskunnassa.

Puhutaan hyvinvointivaltiosta ja hyvinvointiyhteiskunnasta. Edellinen käsittää ne rakenteet ja toimet, joihin päätöksenteolla vaikutetaan ja ne instanssit, jotka päätöksiä toteuttavat. Hyvinvointiyhteiskunta on laajempi käsite, mutta kenties voidaan ajatella, että käsitteenä se jättää paljon vapaaehtoisuuden varaan, mistä on esimerkiksi Yhdysvalloista esimerkkejä. Käsitteistä kirjoittaa mm Raija Julkunen (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 97. vsk. – 2/2001). Erottelu on ajankohtainen, vaikka viite onkin viime vuosikymmeneltä.

Lue lisää »